Huhtikuussa tehtyjen pesälaskentojen mukaan viime talvena havaittiin syntyneen 85 saimaannorpan kuuttia, Metsähallituksesta kerrotaan. Kokonaissyntyvyydeksi arvioitiin 92 kuuttia.
Syntyneiden kuuttien määrässä ei Metsähallituksen Miina Auttilan mukaan ole tapahtunut suurta muutosta. Syntyneiden kuuttien määrä on jo muutamana vuonna ollut noin 80–90 kuutin tietämillä.
Tänä vuonna pesimäolosuhteet olivat Auttilan mukaan norpan kannalta erinomaiset.
”Lumipeite tuli aikaisin, ja lunta tuli useaan otteeseen. Välissä oli lauhoja jaksoja, jotka ovat todella tärkeitä hyvän pesäkinoksen muodostumiselle. Siten pesiin tulee kerroksellisuutta, ja ne kestävät paremmin.”
Hyvistä pesimäolosuhteista kertoo myös kuuttien pieni pesimäkuolleisuus. Pesälaskennoissa ja pesäpaikkasukelluksissa on tähän mennessä löytynyt vain kolme pesään kuollutta kuuttia, Auttila kertoo.
Hyvä talvi voi Auttilan mukaan enteillä myös siitä, että ensi vuonna kuutteja syntyy tätä vuotta enemmän. Lisääntymismenestykseen vaikuttaa myös lisääntymisikäisten norppien kevätkunto.
Saimaannorpan levinneisyysalue kattaa lähes koko Saimaan, mutta esiintymät painottuvat kuitenkin Saimaan keskiosiin.
Lähteet: Maaseudun tulevaisuus
Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.
GLGL
Norppaa voisi yrittää levittää myös Päijänteelle, Kolimalle ja miksei myös Inarijärveen (tosin taitaisi kalastuselinkeino kärsiä siitä). Hieno nisäkäs. Hienompi, kuin moni ihminen.
Vihreenä luontoon ja takaisin.
Jos kuutti olisi syömäkelpoista hampurilaisissa, niin olisi ne jo loppu suomesta. Pakkoylläpidetään jotain laijia 300 ihmisen toimesta, vaikka rahaa voisi panna vaikkapa suurpetolintuun, joka helposti oppii syömään vieraslaijeja joita on niin perskeleesti, esim. nigganäggä- ja karvaranneporilainen kurtturuusupedillä. Andeilla elävä korppikotka takaisin Suomen luontoon.