Maahanmuuttajat käräjillä tapon yrityksestä – Yhdelle 3,5 vuotta vankeutta

Syyttäjän mukaan Mohammed Mohammed Ali, Sabah Ahmed Halmat, Jazza Faraj, Goran Jamal Hamid ja Arkan Qojalare yrittivät yhdessä ja yksissä tuumin tappaa Hallo Tawfeqin Espoossa Oittaan uimarannalla 14.5.2023.

Joku tekijöistä on lyönyt Tawfeqia mattoveitsellä useamman kerran kaulan ja rintakehän alueelle. Tästä on aiheutunut Tawfeqille vasemmalle kaulalle pinnallinen noin 5 cm pitkä viiltohaava sekä noin 1 cm kokoinen ainakin noin 2 cm syvyinen haava, sekä rintakehälle noin 20–25 cm pituinen viiltohaava, joka on ulottunut osin 1–2 cm syvyyteen olkavarren lihasten faskiaan asti sekä tämän haavan yläpuolelle noin 5 cm pituinen pinnallinen viiltohaava. Puukotuksen yhteydessä tekijät ovat potkineet ja lyöneet Tawfeqia. Tilanteessa kaksi tekijöistä on ottanut Tawfeqista kiinni ja kaatanut tämän maahan. Tekijät ovat lisäksi lyöneet Tawfeqia metallisilla grillivartailla.

Mattoveitsellä aiheutettejun vammojen lisäksi Tawfeqille aiheutui ruhjeita selkään, kainaloon, jalkoihin, käsivarsiin sekä mustelmia jalkoihin ja käsiin ja päälaelle 1–2 cm kokoisen punoittavan ruhjeen.

Kaikki vastaajat myönsivät olleensa paikalla, mutta kiistivät aiheuttaneensa vammat.

Taustalla sukuriita

Tawfeqilla sekä vastaajista Mohammed Alilla, Jamalilla ja Qojalarelle on sukulaisuussuhteita siten, että Mohammed Ali on asianomistajan sisaren entisen miehen veli, Jamal on asianomistajan sisarenpoika ja Qojalare on asianomistajan sisarentyttären puoliso eli Jamalin sisaren puoliso. Vastaajista Sabah Ahmed on kertomansa mukaan kotoisin samalta alueelta kuin Qojalare. Farajilla ei ole sukulaisuussuhdetta muihin asianosaisiin, mutta hän on vastaajien ystävä.

Asiassa kuultujen kertomuksista on ilmennyt, että väkivallanteko liittyy ”perheensisäiseen ongelmaan”, johon perheen ulkopuolisten tahojen ei ole soveliasta eikä tule puuttua. Kertomusten perusteella riitaisuuksien taustalla on vastaaja Jamalin vanhempien ero sekä hänen isänsä kuolema ja äitinsä uusi parisuhde.

Kertomuksista on ilmennyt, että asianomistajaa on yritetty saada perumaan vaatimuksensa. Todistaja Geilan Jamal Hamidia on puolestaan yritetty saada olemaan todistamatta asiassa.

Tapahtumat

Tawfeq oli Oittaan uimarannalla viettämässä iltaa omassa seurueessaan sekä vastaajat yhdessä omassa seurueessaan. Asianomistaja on ollut menossa pesemään mukanaan olleita metallisia grillivartaita. Asianomistaja on kohdannut ensimmäisenä Jamalin ja tämän jälkeen muut vastaajat.

Asianomistajan käsityksen mukaan häneen kohdistunut väkivallanteko oli ennalta suunniteltu. Asianomistajan sisarenpoika Jamalin tehtävänä oli kiinnittää asianomistajan huomio tulemalla keskustelemaan hänen kanssaan. Jamal oli sanonut asianomistajalle, että hänellä on tälle asiaa. Asianomistajan ja Jamalin välillä ei ollut riitaa. Tämän jälkeen Mohammed Ali oli tullut asianomistajan luo ja mitään sanomatta puukottanut häntä.

Muut vastaajat olivat olleet hieman kauempana ja ryhtyneet pahoinpitelemään asianomistajaa Jamalin ja Mohammed Alin toimien jälkeen. Qojalare oli ottanut asianomistajaa takaa kiinni ja Faraj oli lyönyt asianomistajaa nyrkillä otsan tai silmäkulman alueelle. Asianomistaja ei tuntenut Farajia entuudestaan, mutta hän oli antanut tekijän tuntomerkit poliisille.

Kaksi vastaajaa oli tarttunut asianomistajan jaloista kiinni, ja hänet oli kaadettu maahan. Tämän jälkeen asianomistajaa oli alettu pahoinpidellä lyömällä nyrkeillä ja grillivartailla sekä potkimalla. Väkivaltaa oli kohdistettu asianomistajan koko kehoon – myös selkään ja päähän.

Asianomistajan 12-vuotias poika oli ollut näkemässä tilannetta muutaman metrin päässä, mutta hän ei ollut tiennyt, että väkivallan kohteena oli hänen isänsä.

Mohammed Alille on esitutkinnassa näytetty uimarannalta löydettyä mattoveistä. Hän on tuolloin kiistänyt pitäneensä mattoveistä kädessään ja kertonut, että vastaajat olivat syöneet rannalla vihanneksia, joita oli pilkottu veitsellä. Mattoveitsen terän kahvasta taltioitu näyte ei ole ollut vertailukelpoinen: eli näyte ei sisällä ihmisen DNA:ta, tulos on heikko tai kysymyksessä on useamman kuin kahden henkilön sekoitustulos. Uimarannalta löytynyttä mattoveistä on käytetty tekovälineenä, mutta sen terä on katkaistu ennen kuin mattoveitsi on hylätty.

Vastaajien mukaan asianomistaja on hyökännyt sisarenpoikansa Jamalin kimppuun, ja tämä on huutanut setänsä Mohammed Alin apuun, minkä jälkeen muut vastaajat ovat osallistuneet asianomistajan ja Jamalin erottamiseen toisistaan siten, että osa vastaajista oli erottanut heitä fyysisin keinoin ja osa sanallisesti.

Tuomio

Pitkän ja sekavan tuomiolauselman päätteeksi käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että asianomistajaa on puukottanut Goran Jamal Hamid.

Muun väkivallan osalta asianomistajan vammojen laatu ja laajuus eivät tue hänen kertomansa mukaista väkivaltaa. Asianomistajalla aiheutuneet muut vammat ovat olleet lieviä pinnallisia vammoja. Tähän nähden ei ole uskottavaa, että asianomistaja olisi tullut usean vastaajan pahoinpitelemäksi muun muassa potkimalla sekä lyömällä grillivartailla ja nyrkeillä.

Goran Jamal Hamid (2004) tuomittiin tapon yrityksestä 3,5 vuoden vankeuteen. Jamal Hamid velvoitetaan korvaamaan Tawfeqille

• asian selvittelykuluista 100 euroa korkoineen.
• sairaanhoitokuluista 366,39 euroa korkoineen.
• taksikuluista 60 euroa korkoineen
• kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 3000 euroa korkoineen
• pysyvästä kosmeettisesta haitasta 2000 euroa korkoineen
• kärsimyksestä 5000 euroa korkoineen.
• asianajajakulut 7517,50 euroa

Valtion varoista maksetaan Jamal Hamidin asianajajalle palkkiona yhteensä 6240,30 euroa.

Muiden vastaajien syytteet hylättiin.

Valtion varoista maksetaan Halmat Sabah Ahmedin (1995) asianajajalle palkkiona yhteensä 5939,60 euroa. Valtio velvoitetaan korvaamaan Halmat Sabah Ahmedin vaatimuksen mukaisesti hänelle asian käsittelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 528,60 korkoineen.

Valtion varoista maksetaan Jazza Hamakarim Farajin (1983) asianajajalle palkkiona yhteensä 6615,40 euroa.

Valtion varoista maksetaan Mohammed Hameed Mohammed Ali (1982) asianajajalle palkkiona yhteensä 8693,57 euroa.

Valtion varoista maksetaan Arkan Fattah Mahmood Qojalaren (1988) puolustajalle yhteensä 8400,88 euroa.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Lähde: Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus (R ²³⁄₂₅₉₂)