Valedemokratiaa: EU jatkaa oikeussalisotaa kansallismielisiä johtajia vastaan

Ranskan kansalliskokouksen suurimman puolueen, maahanmuuttokriittisen Kansallisen liittouman (Rassemblement National, RN) johtaja Marine Le Pen sai Pariisin rikostuomioistuimelta raskaan tuomion, joka uhkaa hänen mahdollisuuksiaan osallistua vuoden 2027 presidentinvaaleihin. Kolminkertainen presidenttiehdokas tuomittiin neljän vuoden vankeuteen, 100 000 euron sakkoon ja viiden vuoden toimintakieltoon, joka estää häntä asettumasta ehdolle vaaleissa välittömästi.

Linjaus on viimeisin esimerkki siitä, kuinka Euroopan unionin jäsenmaiden hallitukset ovat valmiita hylkäämään valheelliset ”demokratian” arvot aina, kun maahanmuuttokriittisten poliittinen valta uhkaa kasvaa liian suureksi. Viime vuosina kansallismielisiä järjestöjä on kielletty ja niiden johtajia tuomittu ennätysmäärä eri EU-maissa, jotta globalismin ja kulttuurimarxismin poliittinen hegemonia saataisiin turvattua.

Tuomio liittyy tapaukseen, jossa Le Penin väitettiin väärinkäyttäneen Euroopan parlamentin varoja maksamalla EU-avustuksia henkilöille, jotka eivät tehneet todellista parlamenttityötä. Le Pen on kiistänyt syytteet jyrkästi ja nimittänyt niitä ”mielipuoliseksi” tulkinnaksi EU:n säännöistä. Hän on ilmoittanut valittavansa päätöksestä.

Le Pen kommentoi tuomiota TF1-televisiokanavalla seuraavasti: “25 vuoden ajan olen rakentanut siteen Ranskan kansaan, ja tämä side on tehnyt minusta presidentinvaalien suosikin. Ei ole merkityksetöntä, että tämä ehdokkuus voidaan nyt eliminoida. Minusta tuntuu, että eliitti tottuu tyranniaan – minä en suostu tottumaan siihen.”

Toimintakielto on ehdoton

Le Penin asianajaja Rodolphe Bosselut totesi maanantaina, että RN-johtajalla ei ole laillista keinoa hakea välittömän toimintakiellon kumoamista ennen valitusprosessin päättymistä: “Ei ole olemassa mekanismia, jolla kielto voitaisiin jäädyttää. Marine Le Pen ei voi valituksesta huolimatta vedota mihinkään viranomaiseen tai tuomioistuimeen sen lykkäämiseksi.”

Vaikka Ranskan ”oikeusjärjestelmässä” henkilöä pidetään syyttömänä valitusprosessin ajan, kielto asettua ehdolle tuli voimaan välittömästi, mikä erottaa sen muista tuomion osista. Kaksi vuotta tuomion sisältämästä vankeusrangaistuksesta on mahdollista suorittaa valvotusti jalkapantaa käyttäen ja kaksi vuotta on ehdollista. Ilman toimintakieltoa Le Pen olisi voinut jatkaa kampanjointia ja toivoa, että valitus ratkeaisi hänen edukseen – tai ainakin vasta vuoden 2027 vaalien jälkeen, jolloin presidentiksi valittuna hän olisi saanut oikeudellisen koskemattomuuden kauden ajaksi.

Le Pen piti ratkaisua vakavana iskuna demokratialle: “En uskonut, että tuomarit menisivät niin pitkälle, että puuttuvat kansanvaltaan ja ranskalaisten oikeuteen valita johtajansa. Miljoonat ranskalaiset uskovat minuun. Olen taistellut heidän puolestaan 30 vuotta, ja taistelen loppuun asti.”

Poliittinen kenttä mullistuu

Tuomio käynnisti käytännössä kilpajuoksun presidentti Emmanuel Macronin seuraajaksi. Le Penin ennakoitiin pääsevän helposti vaalien toiselle kierrokselle hänen vankan kannattajakuntansa turvin. Monien asiantuntijoiden mukaan Le Penin mahdollinen poissaolo muuttaa poliittista maisemaa dramaattisesti.

“Järjestelmä otti käyttöön ydinaseen. Se on selvä merkki siitä, että olemme vallan kynnyksellä,” Le Pen sanoi tiistaina. “Emme luovuta. Emme anna varastaa presidentinvaaleja Ranskan kansalta.”

RN-puolue on kutsunut tukijoitaan rauhanomaiseen protestiin ja se järjestää sunnuntaina Pariisissa tukimielenosoituksen Le Penin puolesta. Puolueen aktivistit aikovat viikonlopun aikana jalkautua ympäri Ranskaa keskustelemaan kansalaisten kanssa ja jakamaan lentolehtisiä. Samalla on käynnistetty vetoomus otsikolla: “Pelastakaa demokratia – tukekaa Marinea!”

Kansainvälistä kritiikkiä ja tukea

Tuomio on herättänyt laajaa keskustelua sekä Ranskassa että kansainvälisesti. Monet Le Penin poliittiset kilpailijat ja kansainväliset liittolaiset ovat arvostelleet päätöstä ja verranneet sitä poliittiseen ajojahtiin.

Konservatiivipuolue Les Républicainsin johtaja Laurent Wauquiez sanoi, että ratkaisu oli “epäterveellinen Ranskan demokratialle” ja lisäsi, että “poliittiset kiistat tulee ratkaista vaaliuurnilla, ei tuomioistuimissa”.

Useat Euroopan maahanmuuttokriittiset poliitikot ovat vedonneet vastaaviin tapauksiin, kuten Romanian päätökseen sulkea kansallismielinen Călin Georgescu pois presidentinvaaleista. Italian varapääministeri Matteo Salvini kutsui tuomiota “Brysselin sodanjulistukseksi”. Unkarin pääministeri Viktor Orbán ilmaisi tukensa sosiaalisessa mediassa kirjoittamalla: “Je suis Marine!”

Yhdysvaltain entisen presidentti Donald Trumpin hallinnosta Tammy Bruce, ulkoministeriön tiedottaja, tuomitsi päätöksen todeten: “Poliittisten vastustajien sulkeminen vaaliprosessista on erityisen huolestuttavaa, kun muistetaan aggressiivinen ja korruptoitunut oikeudellinen ajojahti, jota presidentti Trumpia vastaan on käyty Yhdysvalloissa.”

Myös Elon Musk liittyi kritiikkiin, todeten: “Kun radikaali vasemmisto ei kykene voittamaan vaaleja, se käyttää oikeusjärjestelmää vangitakseen vastustajansa.”

Tuomioistuimella poliittinen motiivi

Useat Le Penin kannattajat ja poliittiset tarkkailijat ovat kyseenalaistaneet tuomion ajoituksen ja motiivit. He epäilevät, että kyseessä on poliittinen operaatio, jonka tavoitteena on estää suosittua ehdokasta osallistumasta vaaleihin. Osa syyttäjien näkemyksistä – erityisesti EU-varojen käytön tulkinnasta – on herättänyt ristiriitaisia arvioita asiantuntijoiden keskuudessa.

Vaikka oikeusistuimen päätös on vallanpitäjien mukaan riippumaton ja perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, sen poliittiset seuraukset voivat olla laajakantoisia. Marine Le Penin valitusprosessi saattaa kestää kuukausia tai jopa vuosia – ja sillä aikaa Ranskan poliittinen kartta ehtii mahdollisesti muuttua perusteellisesti.

Kuten todettua, Ranskan tilannetta on verrattu Romanian lähes identtisiin tapahtumiin maaliskuussa. Romanian vallanpitäjät estivät viime kuussa kansallismielisen Călin Georgescun presidenttiehdokkuuden. Romanian vaaliviranomaiset ilmoittivat, että ehdokkuus on mitätöity, koska ehdokkaan ajatusmaailman katsottiin rikkovan ”ääriajattelun” vastaisia lakeja.

Georgescu oli ollut mielipidemittauksissa selvä ykkösnimi, ja hänen kannatuksensa oli noussut yli 40 prosentin tason useissa eri tutkimuksissa. Hänen suosiotaan selitetään osittain sillä, että hänellä oli vahva kansallismielinen ja populistinen viesti, joka puhutteli monia konservatiivisia kansalaisia.

Kaikille Euroopan kansallismielisille Le Penin ja Georgescun tapaukset ovat lisäesimerkkejä siitä, että ”demokraattiset instituutiot”, globalistien kaappaamat tuomioistuimet ja niiden verikoirana toimiva poliittinen poliisi ovat kansan tahdon vaarallisimmat viholliset.

Lue myös: ”Demokratiaa” Romaniassa: Maahanmuuttovastaisen ennakkosuosikin osallistuminen presidentinvaaleihin kiellettiin!

Lähteet: Financial Times, The Times