Porvarihallituksen aikeet leikata asumistukia sekä jäädyttää opintotuen indeksikorotukset ovat herättäneet närää korkeakouluopiskelijoissa, ja olemmekin viime viikkojen aikana saaneet seurata erinäisiä valtaustempauksia, joissa oppilaitosten tiloihin on leiriydytty mieltä osoittamaan. Vaikka mielenilmauksista paistaakin selvästi viime kesän rasismirääkymiseen vertautuva punavihreä kapinointi, Sinimusta Liike katsoo, että opiskelijoiden tukien leikkaaminen jälleen kerran on moitittavaa.
Opiskelijan toimeentulo koostuu useimmiten opintorahasta, asumistuesta, opintolainasta ja töistä saaduista tuloista. Vuonna 2017 opiskelijan toimeentuloa muutettiin vähemmän tuki- ja enemmän lainapainotteiseksi, mikä on myös nykyisen hallituksen ajama linja. Opintolainaa on aiemmin pidetty eräänlaisena ”ilmaisena lainana”, mutta tämä ei pidä paikkaansa nykyisessä suhdanneriippuvaisessa taloudessa, jossa korkoihin vaikuttavat Suomesta riippumattomat tekijät. Nuorten opiskelijoiden velkaantuminen on kyseenalaista maan tulevaisuutta ajatellen, koska kansamme jatkuvuus kaipaa kipeästi uusia suomalaisia lapsiperheitä. Perhe-elämään sitoutuminen vaikeutuu, kun nuoren talous ei ole vakaalla pohjalla, eikä hän pysty keskittymään esimerkiksi taloa varten säästämiseen.
Sekä opintoraha että opintolaina sisältävät nopeaan valmistumiseen kannustavia mekanismeja. Opintorahaa on opiskelijalle tarjolla vain tietty määrä kuukausia, ja esimerkiksi kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittaessa rahaa saa 48 kuukautta, joka vastaa melko tarkasti tutkinto-ohjelman viiden vuoden pituutta. Kesäkuukausilta tukea ei saa automaattisesti, ellei suorita silloin kursseja. Opintolainasta taas on mahdollisuus saada hyvitetyksi osa, jos valmistuu tavoiteajassa. Valtiolle on tietenkin ihanteellista, että opiskelijat valmistuvat ripeästi ja siirtyvät koulutusresursseja kuluttamasta töissä käyviksi veronmaksajiksi, mutta tällä on myös varjopuolensa. Yliopistojen rahoitukseen vaikuttaa osittain valmistuneiden opiskelijoiden määrä ja nopean valmistumisen edistämiseksi oppilaitoksille voi helposti syntyä kiusausta päästää osaamattomia opiskelijoita kursseista läpi.
Mikäli opintojen ohella on käytävä töissä, se usein hidastaa opintojen edistymistä. Lisäksi, koska sekä opintorahassa että asumistuessa on tulorajat, opiskelijat usein hakeutuvat pätkätöihin oman alansa ulkopuolelle. Heistä tulee halpatyövoimaa hyödyntävien yritysten pelinappuloita, jolloin alan varsinaiset työntekijät elävät ikuisessa palkkakuopassa. Yhteiskunnalle ei ole millään tavalla kriittistä saada reserviä heikosti motivoituneita osa-aikatyöläisiä, ja on resurssien haaskaamista, jos akateemisesti lahjakkaat ihmiset joutuvat tekemään matalapalkkatöitä.
Sinimustan Liikkeen perustulo-ohjelma auttaisi myös opiskelijoita samalla tavoin kuin se auttaisi muun sosiaaliturvan saralla: poistamalla kannustinloukkuja, tuomalla vakautta ja vähentämällä byrokratiaa. 700 euron perustulo olisi kirjoitushetkellä kaikilla paikkakunnilla nykyistä asumistukea ja opintorahaa enemmän, mikä tarkoittaisi vähemmän työelämään siirtyviä velkaantuneita nuoria aikuisia, eikä opiskelijan tarvitsisi varoa tulorajoja, jos hän kuitenkin päättäisi tehdä töitä opiskelujen ohessa. Riskinä voi pitää opiskelujen viivästymistä opintorahan kuukausikannustimen poistuessa, mutta koulutuksen ollessa ilmaista, tulee sen järjestäminen opiskelijan kohdalla joka tapauksessa paljon kalliimmaksi kuin opiskelijan elätykseen menevät kustannukset.
Sinimusta Liike vetoaa hallitusta jättämään kantasuomalaisiin opiskelijoihin kohdistuvat leikkaukset tekemättä. Ilmainen korkeakoulutus on kansallinen ylpeydenaiheemme ja sen tulee myös jatkossa taata yhteiskuntamme henkinen ja taloudellinen omavaraisuus hyödyntämällä täysimääräisesti kansamme keskuudessa vallitsevaa älyllistä potentiaalia. Opiskelijoiden toimeentulon turvaaminen on myös oleellinen osa tätä.
Lähde: Sinimusta Liike
Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.
Anonyymi
Sana perustulo kuulostaa ilmaiselta rahalta. Jo nyt opiskelu suomalaisissa oppilaitoksissa on lähes ilmaista. Kun joku on ilmaista, sen arvo laskee ja sitä hankitaan, vaikkei aiota edes käyttää. Kun opiskelu on ilmaista, asiakkailla eli opiskelijoilla ei ole motivaatiota vaatia laatua. Opetuksen taso voi olla matalaa. Jos vielä opiskelusta maksetaisiin, niin silloin maksetaan siitä, että käytetään ilmaisia palveluita.
Olisiko sittenkin parempi, että annetaan lainaa, jolla katetaan lukukausimaksut ja oma elämä. Silloin niin opiskelijoille kuin oppilaitoksille tulisi selväksi, että nyt on tosi kysymyksessä. Kaiken tulisi olla laadukasta, niin opetuksen kuin opiskelijan työpanoksen. Kenties valmistuneiden palkkat kohoaisivat. Työpanoksen ostaja tietäisi saavan osaajan.
Suomessa on jo ilmaisen elämän eläjiä, jotka käyvät heitä varten luoduissa tarpeettomissa työpaikoissa. Ohittavat jonoja. Läpäisevät tutkinnot oudon helposti. Tiedätte kyllä keistä on kysymys. Tämän hemmottelun seurauksena he vaativat vain lisää etuja ja vihaavat suomalaisia.
Tervaa ja höyheniä vähintään
Koulujärjestelmä on mätä. Koulut ovat aivopesukeskuksia. Ei niissä mitään opi. Kaikki tärkein opitaan koulujen ulkopuolella. Marinin kaltaiset korkeasti koulutetut tyrannit johtavat maan suureen onnettomuuteen.
Ajetaan turhat mätälaitokset alas ja suljetaan aivopesukeskukset.
Umpeen muuratussa yhteiskunnassa voidaan pahoin koska masonien kuristusote yhteiskunnasta. Punavihreä utopia(masonien)salpaa hengen.
Toisen maailmansodan jälkeen rakennettu maailmanjärjestys paljastaa nyt todelliset kasvonsa.
https://archive.org/details/tsmvww2_201912
Turhaa kitinää
Anteeksi nyt vaan mutta olen eri mieltä.
Nykyajan opiskelu on sellaista ”lonnimista” ettei paremmasta väliä. Milloin milläkin verukkeella keksitään poissaolon syitä ja illat biletetään. Kun ”nuorena pitää elää”.
Kaverini meni opiskelemaan AMK-kouluun (auta mua kaikessa/aivan mitättömällä koulutuksella). Heti ensimmäisenä päivänä kaikkien aineiden opettajat sanoivat että ”Jos olette tunneilla paikalla ja kotitehtävät on tehty, saatte nelosen tokariin”. Siis ei mitään väliä onko ne oikein tehty tai osaako henkilö edes laskea, nelonen tulee että paukahtaa.
Itse opiskelin insinööriksi kolmessa vuodessa. Ei se ollut vaikeaa. Silloin kun opiskellaan, niin silloin opiskellaan. Silloin ei katsota TV:tä eikä käydä viihteellä. Kesätkin tehdään päivätöiden päätteeksi seuraavan talven harjoitustöitä. Ja luetaan tulevia kursseja etukäteen että ihan kaikki ei ole hepreaa.
Lainaa otin 30 000e. Se riitti hyvin kesätienestien kanssa koulun läpikäymiseen. Ja säästöönkin jäi. Sen jälkeen armeija ja olin 22 vuotiaana työelämässä valmistumiseni jälkeen. Lainan maksoin kokonaan pois puolitoista vuotta työelämän aloittamisesta. Ei siis mennyt ”loppuelämä” lainan maksuun. Eikä silloin saanut ”puolia lainoista anteeksi jos valmistui jossain ajassa”.
Suomen kokoinen maa ei tarvitse sellaista määrää tutkijoita joita meillä koulutetaan. Kymmenesosa riittää tämän kokoiselle väkimäärälle. Sen sijaan maamme tarvitsee eri alan insinöörejä joilla on konkreettinen käsitys realimaailmasta ja sen lisäksi he osaavat vielä laskea. Oli ala sitten sähkö‑, kone- tai rakennusala. Kaikkia heitä tarvitaan maamme nostamiseksi tästä suosta.
Sen sijaan me emme tarvitse niitä insinöörejä jotka ovat opiskelleet 10 vuotta. Sellainen on jo siihenastisella elämällään osoittanut ettei saa mitään aikaiseksi. Tai ei tiedä mitä tekee.
Opiskelu on opiskelua ja elämä tulee sen jälkeen. Turha höpöttää että talous estää opiskelun. Se joko kiinnostaa tai sitten ei.
Mitä tulee Sinimustien ehdottamaan perustulo-ohjelmaan niin sen voisi hyväksyä yhdellä ehdolla: Opiskelija joka käyttää sitä on velvoitettu tekemään töitä valtiolle pituudeltaan kaksikertaa piskeluaikansa ajan. Eli, jos opiskelet perustulo-ohjelmalla 6 vuotta, niin teet töitä valtiolle valtion määräämässä paikassa x‑palkalla 12 vuotta. Tämä on toiminut aiemminkin toisissa maissa ja sieläkin on valmistunut paljon insinöörejä.