Haastattelu: Hämeen PolPo epäili kansallismielistä oikeustieteen opiskelijaa tarran liimaamisesta – syytteet jäivät nostamatta

Tarina alkaa keväisenä päivänä huhtikuussa 2021, jolloin Lahden naapurikunta Hollolan kuntakeskuksen Prisma-kiinteistön ulkopuolelle oli tolppaan ilmestynyt tarra, jossa lukeva englanninkielinen teksti kehotti ”kutsumattomia vieraita lähtemään takaisin”. Tarrassa oli lisäksi kuva miehestä, jolla ei ollut kasvoissaan maskia. Tarran havainnut henkilö oli ilmoittanut asiasta poliisille, joka aloitti varmasti aikaa ja resursseja vieneen rikostutkinnan epäillystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
”Rikoksesta” epäillyksi ja kuulusteltavan paikalle saatiin vihdoin ja viimein, noin kahden kuukauden päästä oikeustieteen maisteriksi opiskeleva kansallismielinen aktiivi, joka myöhemmin syyttämättäjättämispäätöksen mukaan muistutti ainakin etäisesti valvontakameratallenteella esiintynyttä mieshenkilöä, jonka ei videolla edes nähty pitävän kädessään tarroja saati kiinnittäneen tolppaan mitään. 

Partisaani päätti haastatella tavoittamaansa aktiivia, joka myös toimitti kuvamateriaalia syyttäjän päätöksestä jota ilman täysin absurdilta kuullostavaa tapausta ei välttämättä jokainen – edes vuonna 2022 – uskoisi todeksi.

Kertoisitko omin sanoin, mitä tapahtui?

Olin muistaakseni viime kesäkuussa viettämässä aamupäivää asunnollani kun sain soiton poliisilta. Puhelimessa minulle kerrottiin, että olen epäiltynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, ja kysyttiin että milloin pääsisin kuulusteluihin Lahden poliisiasemalle. Tiedustelin, että mitä somekommenttiani tai muuta sellaista asia mahdollisesti koskee. Olin kansallismielistä skeneä seuraavana tietysti täysin tietoinen ns. vihapuhejahdista, mutta kun puhelimen toisessa päässä ollut poliisi kertoi että epäilty teko on ”rasistisen tarran liimaaminen Hollolassa”, en todella tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa.

Kuulustelut kestivät muistaakseni noin 45 minuuttia, joissa pyysin nähdä kuvan tarrasta sekä valvontakameratallenteen, jossa esiintyi valkoinen, kanssani jokseenkin samanlaisen ruumiinrakenteen ja hiustyylin omaava henkilö kävelemässä Hollolan prisman lähistöllä ja heittävän jotain roskiin. Oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneena minulle valkesi heti, että asiassa oli jotain todella mätää.
Ihmettelin ensiksikin, että miksi poliisi on jääräpäisesti jatkanut esitutkintaa jopa kuulustelujen toimittamiseen asti, vaikka valvontakamera-aineistossa ei näy yhtäkään henkilöä tarra kädessään tai käden liikettä joka voisi olla tarran ”länttäämistä” tolppaan – siis keskeistä tekoa jossa suoritetaan jo muotoilultaan valmiiksi ongelmallisen kiihottamisrikoksen tunnusmerkistössä tarkoitettu ”levittäminen”.
Toinen epäilyttävä seikka asiassa oli se, että millä perusteella poliisi oli kutsunut juuri minut epäillyksi. Siis yhdistänyt videolla näkyvän henkilön minuun, vaikka näköisiäni nuorehkoja miehiä on Suomessa useita. Tiedustelin asiaa, ja kuulustelevan rikostutkijan vastaus oli että tunnistuksen oli tehnyt ”partio, joka oli ollut kanssani tekemisissä”. Tässä oli outoa se, etten ole vuosiin ollut tekemisissä poliisin kanssa, ja ainoa rikos mistä minut on koskaan tuomittu on liikenteen vaarantaminen (12 päiväsakkoa) vuonna 2013 liittyen erääseen juuri ajokortin saamisen jälkeiseen aikaan tapahtuneen töhöilyyn. Olin ehkä kävellyt poliisin ohi kansallismielisissä yleisötapahtumissa kuten 612-soihtukulkueessa. Poliisi myös kertoi tunnistamisessa käytetyn Epriä sekä passikuvarekisteriä. Epriin (epäiltyjen rekisteri) siis nähtävästi pääsee ilman konkreettista rikosepäilyä, kuten vaikkapa olemalla avoimesti kansallismielinen ja osallistumalla tapahtumiin. En voi kuin ihmetellä sitä, miten Lahden poliisilla on aikaa ja tahtoa tutkia tarrojen liimailua samalla kun kaupungissa on esimerkiksi vakavia nuorison huumeongelmia sekä ylikuormittuneet sosiaalihuollon työntekijät jotka eivät internetistä lukemani tiedon mukaan välttämättä aina edes reagoi jos heille kerrotaan esimerkiksi 11-vuotiaan käyttäneen huumeita.

Kolmas epäilyttävä seikka liittyi asian juridiseen puoleen, kyseisen tarran sisällön väitettyyn lainvastaisuuteen.
Pyysin kuuluisteluissa näyttämään poliisin ottaman valokuvan tarrasta, ja siinä luki ”unwanted visitors go back” ‑teksti sekä rasterointi-kuvankäsittelyefektein käsitelty kuva punaiseen vaatteeseen pukeutuneesta mieshenkilöstä, jolla on tummat hiukset, viikset sekä parta. Mieshenkilön ihonväri on kuvassa paikoiten vaalea ja paikoiten tummempi.

Perustelin kuulusteluissa ettei näistä tarrassa ilmenevistä piirteistä voinut muodostua yleisön silmissä sellaista mielikuvaa tai päätelmää, joka liittäisi kuvan henkilön mihinkään tiettyyn säännöksessä mainittuun tai muuten yksilöitävissä olevaan ihmisryhmään. Lisäksi perustelin ”ei-toivotut kävijät” tai ”ei-toivotut vierailijat” olevan ilmaisuja, joiden merkityssisältö ja tulkinta on riippuvainen sekä kontekstista että henkilön omasta ajattelusta. Vastaavasti ”menkää takaisin” on myös vastaavalla tavalla neutraali ilmaisu ja käsky, joka ei yksinään ole panetteleva tai solvaava, eikä yhdessä tarra kokonaisuuden yhteydessä yksilöi sitä, ketkä ovat ”ei-toivottuja kävijöitä”, joiden tulisi ”mennä takaisin”, saati sitä, minkä tunnusmerkistössä luetellun ominaisuuden perusteella he ovat ei-toivottuja tai joiden vuoksi takaisin meno tulisi suorittaa. Tarra ei sisällä myöskään mielestäni sisältänyt väkivaltaisia uhkauksia, minkään ihmisryhmän väittämistä alempiarvoiseksi tai rinnastamista eläimiin tai loisiin. Olin jo valmiiksi ennen syyttämättäjättämispäätöksen saapumista kirjoittamassani loppulausunnossa vedonnut myös keskusrikospoliisin päätökseen Olli Immosta koskeneessa tapauksessa 2400/S/10301/15, jossa esitutkinnan suorittamatta jättämisestä todettiin, ettei epäilty ollut julkaisemassaan kirjoituksessa RL 11:10 §:n edellyttämällä tavalla ”nimennyt kirjoituksessaan jotakin tiettyä ryhmää tai tahoa ajatustensa kohteeksi”. Mikäli asia olisi mennyt oikeuteen asti, olisin siis vaatinut joka tapauksessa syytteen hylkäämistä sillä perusteella, että asiassa ei ole tapahtunut rikosta. RL 11:10 §:ssä säädetyn kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistö ei voida katsoa säännöksen sanamuodon, lain esitöiden sekä oikeuskäytännön valossa täyttyvän.
Asiassa oli myös mielestäni selkeää ja riidatonta, etteivät tarrassa esiintyvät em. lausumat loukkaa kenenkään ihmisarvoa tai muuten ylitä sitä EIT:n ratkaisukäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa edellytettyä vakavuustasoa, jotta niitä voitaisiin pitää RL 11:10 §:ssä tarkoitettuna panetteluna tai solvaamisena.
Myöskin sananvapauden rajoituksiin pidättäytyvästi suhtautuva periaate edellyttää (puolustukseni laatimisen yhteydessä perehtymäni oikeuskirjallisuuden, muttei ilmeisesti Raija Toiviaisen mukaan) tulkintaa sen mukaan, millaisia ilmaisut ulkonaisesti ovat ja mitä niistä on objektiivisesti luettavissa. Tässä tulkinnassa ei siten ole merkitystä epäillyn asemassa tai syytteessä olevan henkilön ”äärioikeistoyhteyksillä” (olivat ne paikkansa pitäviä tai ei) tai tämän omilla tai oletetuilla näkemyksillä tarran ”rasistisuudesta”, joita koskevia kysymyksiä 12.7.2021 suoritetussa kuulustelussa esitettiin ja joita en sen kummemmin kommentoinut.
Kuulustelun suorittanut poliisi oli siis kysynyt myös, että onko minulla äärioikeistoyhteyksiä sekä että ”miksi tarra ei mielestäni ole rasistinen”, joka on nähdäkseni johdatteleva ja epäasiallinen kysymys. Hän ei myöskään osannut vastata kysymykseeni, kun tiedustelin että mikä on se kansanryhmä jota vastaan asianomaisessa tarrassa kiihotetaan.

Muuttuiko suhtautumisesi poliisiin ja oikeuslaitokseen tämän tapauksen jälkeen?

Kyllä. Olin jo täysin tietoinen ”vihapuheeseen” liittyvästä ajojahdista ja RL 10:11 §:n ongelmallisuudesta laillisuusperiaatteen suhteen, mutta (muka aliresursoidun) poliisin toiminnan jääräpäisyys sekä valtakunnansyyttäjä Toiviaisen käsitys tarran sisällön lainvastaisuudesta tässä tapauksessa vahvisti käsitystä poliisin politisoitumisesta, sillä olin aiemmin suhtautunut jokseenkin ristiriitaisesti ”PolPo”-termiin, ja katsonut ongelman olevan lähinnä lait säätävän eduskunnan puolella. Tässä tapauksessa kuitenkin poliisin olisi mielestäni tullut ”tappaa” koko juttu yksistään kustannusperusteen nojalla sen jälkeen kun se on havainnut valvontakameravideolta, ettei liimaustekoa ole siihen tallentunut, ja että kyseisen tarran liimauspaikan ohi on kävellyt saman päivän aikana satoja ihmisiä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, enkä keksi sille mitään muuta syytä kuin ylhäältä tulevan poliittisen painostuksen tai mahdollisesti Hämeen poliisin oman ideologian ja siihe liittyvän oma-aloitteisen halun vainota kansallismielisiä suomalaisia.