Kalaperäiset rasvahapot ovat yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonitautien vaaraan

Monityydyttymättömät rasvahapot on yhdistetty sydänhyötyihin aiemminkin, mutta tanskalaisten tulokset vahvistavat näyttöä entisestään.

Hyvinvointi

Kalasta ja muista merenelävistä saatavat rasvahapot voivat ehkäistä sydänoireita ja aivoinfarkteja, tanskalaistutkimus vahvistaa. Tulokset julkaistiin European Journal of Nutrition ‑lehdessä.

Tutkimukseen osallistui 54 000 aikuista, joista 4 000 sairastui ateroskleroottiseen sydän- ja verisuonitautiin, sydäninfarktiin, ääreisvaltimotautiin tai aivoinfarktiin noin 14-vuotisen seurannan aikana.

Kun osallistujat jaettiin ryhmiin heidän ruokavalioidensa perusteella, riski sairastua oli pienin osallistujilla, joiden ruokavalioissa oli eniten kalaperäisiä monityydyttymättömiä rasvahappoja. Yhteys koski kalaperäistä eikosapentaeenihappoa ja dokosaheksaeenihappoa, mutta ei kasviperäistä alfalinoleenihappoa.

Lähde: IS

Hyvinvointi Terveellinen ruoka Tiede & luonto

Keskustelu

11 kommenttia

Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.

  • Snif

    Vastaa

    Eteenkään haukea ei kannata syödä jos kala on yli kilon painoinen sillä tuon painon ylitettyä, hauki alkaa olemaan kyllästetty elohopealla ja kaikilla muilla myrkyillä.

  • Että näin

    Vastaa

    Kun katsoo kalan hintaa kaupan kalatiskillä tai torimyyjällä, niin ei juuri houkuttele ostaa 2x viikossa sitä kiloa kalaa, etenkään jos ei ole työelämässä.
    Tietty vaihtoehto on itse kalastaa, mutta asutuskeskuksien lähistöillä ei juuri puhtaita kalavesiä ole tarjolla saati että pääsisi isommalle vedelle (johon tarvittaisiin vene) kokemaan kaloja.
    Pakastekala on taas pakastekalaa ja kalapuikoilla ei juuri ole kalan kanssa mitään tekemistä.
    Suomalaiset ovat pitkälti vieraantuneet tuorekalasta pakkokaupungistamisen ja hedonistisen elämäntavan vuoksi, aika harva tekee itse kunnon raaka-aineista liha/kala ruokaa, koska ensinnäkään ei osaa käsitellä ja esivalmistaa näitä saati tehdä perusruokaa esim. läskisoosi (huonot keittiötaidot).
    Naurattaa kun luonto-/eräretkilläkin on mukana valmista ostettua pussiruokaa ja ollaan olevinaan niin eräjormaa että, vaikka siima koukkuineen sekä painoineen ei juuri tilaa vie ja ongen tekee 10. minuutissa.

  • Mietitääs taas

    Vastaa

    Mietitäämpäs asiaa hieman…

    Ensiksikin, tanskalaiset ovat perimältään aivan eri rotua kuin me suomalaiset. Heillä on omat kansantautinsa samoin meillä. Heidän elinympäritönsä on erilainen kuin meillä joten luonto rasittaa heitä eritavalla.

    Kala on terveellistä, tiettyyn pisteeseen asti. Huom. kala ei kapselit. Muistakaa että itse kalassa on tasapainossa ne mitä tarvitaan että kala pärjää kylmässä ja märässä ympäristössä. Ja mitä tahansa nautittuna liikaa luo myrkyn.

    Teimme joskus tutkielman siitä miten suomalaisten kuolleisuus korreloi sydän ja verisuonitauteihin. HUS:in alueella, siis pääkaupunkiseudulla, ei yksikään ihminen ollut kuollut 11 vuoden aikana sydän ja verisuonitauteihin, jonka kolestroli oli yli 8. Heidän kuolinsyynsä olivat toisia.

    Se sijaan, kuolleisuus sydän ja verisuonitauteihin oli suurinta henkilöillä joiden kolestroli oli alle 5. Ja tämä on se asia jota ei haluta tuoda julkisuuteen. Kuten ei sitäkään että Puskan ”Pohjoiskarjala-projektin” aikana kuolleisuus kasvoi tutkimushenkilöiden keskuudessa ennustetusta yli 100%. Mutta ehkä nyt, sika- ja koronapiikkien jälkeen, kansa on valmis ymmärtämään sitäkin tutkimusta.

    Ja muistakaa että Palestiinassa, jos juutalainen saa sydän- ja/tai verisuoniongmia, sille syötetään lääkäreiden toimesta 11 kananmunaa päivässä. 

    Se on se kolestroli joka pitää verisuonemme ja sydämemme kimmoisina. Margariinit ja muut ”kauramaidot” kovettavat niitä. Ja jos kerran ”eläinrasvat” olisivat mrkyllisiä niin koko ihmiskuntahan olisi kuollut aikaa sitten äidinmaitoon. Sehän sitä varsinaista myrkkyä olisi.

    • Pertti

      Vastaa

      ”Teimme joskus tutkielman siitä miten suomalaisten kuolleisuus korreloi sydän ja verisuonitauteihin. HUS:in alueella,”

      Tämä on hyvin mielenkiintoista. Löytyykö ko. tutkielma netistä?

  • Puolueeton

    Vastaa

    Kalaruuan rasvojen hyötyyn ihmiset ovat tottuneet jo tuhansia vuosia. Samoin välimeren maissa oliiviöljyyn ja aasiassa auringonkukkaöljyyn.
    Nyt pohjoisissa länsimaissa on virinnyt viimeisen 50 vuoden aikana into käyttää näillä alueilla viljeltyä rypsiä ja sen siemenistä puristettua rypsi ja rapsiöljyä. Tämä öljy on uusi keksintö, koska se oli aikaisemmin myrkyllistä siemenien sisältämän erukahapon johdosta. Kanadassa kuulemma keksisiitn rypsistä jäloste, jossa on paljon vähemmän erukahappoa. Samalla erukahapon myrkylliset ominaisuudet katosivat tiedotusvälineistä.
    Rasvat ovat tärkeitä aivojen kannalta, koska aivojen massasta suurin osa on rasvaa ja nähmä rastat joudutaan korvaamaan joka kuukausi suurelta osin, jotta aivot pysyvät kunnossa. Dementia ovat lisääntyneet ja rypsiöljyn käyttö on lisääntynyt. Mitään tietoa ei ole saatavana, onko näillä muutoksilla jokin yhteys. Itse pyrin välttämään tuotteita, joissa on lisänä rypsiöljyä.

  • Tekijämies

    Vastaa

    Kalasta saa myös D‑vitamiinia, joten etenkin talvella kalaa kannattaa syödä. Kalastaminen on myös yllättävän rentoa puuhaa ja sitä omaa saalista voi aina pakastaa talven varalle.

  • seant

    Vastaa

    Sehän on tiedetty jo vuosisata sitten kun Kanadalainen löytöretkeilijä Vilhjalmur Stefansson tutki eskimoiden hiilihydraatitonta ruokavaliota 1900-luvun alussa ja ryhtyi suosittelemaan sitä Yhdysvalloissa havaittuaan itsensä ja inuitien pysyneen sillä täysin terveinä.

  • Snif

    Vastaa

    Inistään kaloista vaikka marketeissa on satamäärin ihan normaaleja elintarvikkeita jotka sisältää myrkkyä nimeltä, palmuöljy.

  • Pekko

    Vastaa

    Kyllä eskimot terveitä ovat omassa elinympäristössään, mutta kun eskimo tuodaan sivistyksen pariin ja häneltä vaaditaan työsuoritusta, niin jopa terveys loppuu siihen. Kaikki alkuperäiskansat tuhoutuvat kohdatessaan sivistyksen, jäljelle jää vain vahvimmat yksilöt, toisin sanoen sopeutuvaisimmat. Kun keho altistetaan kunnon rasitukseen tarvitaan glukoosia ja paljon.

  • Nimetön

    Vastaa

    Sardiinit, makrilli ja suomalainen kuha on erityisen terveellistä kalaa.
    Kalakasvattamoiden tuotteisiin on syytä suhtautua varauksella. Loismyrkyt, antibiootit ja kaloille syötettävä ravinto ovat ongelma ulkomaisessa lohessa ja muissa kasvattamoissa tuottettavissa kaloissa, kuten mm. penga. Onko kotimainen kalanviljely sen kummempaa?’
    Seuraava dokumentti kannattaa katsoa, niin ymmärtää paremmin mitä kalankasvatus on Norjassa. Mielikuvat eivät vastaa todellisuutta.

    Farmed Norwegian Salmon Wolds’s most toxic food:
    https://www.youtube.com/watch?v=RYYf8cLUV5E

    • Että näin

      Vastaa

      Aikoinaan luin artikkelin, jossa oli tutkimus norjalaisen ja suomalaisen lohen omega pitoisuuksista. Suomalaisen tarhalohen omega pitoisuus on laskenut puoleen verrattuna luonnossa elävään ja norjalaisen tarhalohen alle puoleen siitä mitä suomalaisessa kasvatetussa. Samaan aikaan mainitsemasi antibiootit yms. jotka laskevat laatua ja tuovat oman ”mausteensa” kalaan.

  • Vastaa

    Kommentit julkaistaan viiveellä eivätkä näy heti.

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Lue seuraavaksi