Poliittinen poliisi: Elokapinaa ei syytä kieltää tuhannesta rikoksesta huolimatta

"Ainoastaan äärivasemmistolainen ja rotumuukalaisten harjoittama 'kansalaistottelemattomuus' eli poliittinen rikollisuus nauttii eliitin suojelua."

Poliittiset viholliset

Poliisihallitus ilmoitti tänään, että se ei tule ajamaan äärivasemmistolaisen ja valkoiseen rotuun vihamielisesti suhtautuvan rikollisjärjestö Elokapinan kieltoa. Poliisin mukaan järjestön viime vuosina organisoima noin tuhannen (!) rikoksen kokonaisuus ei riitä syyksi kieltämiseen, koska rikokset on suoritettu poliittisesti korrektein motiivein. Aiemmin samaan johtopäätökseen päätyi myös syyttäjälaitos.

Poliisihallituksen ja syyttäjälaitoksen päätökset olla ajamatta järjestön lakkauttamista ovat herättäneet laajaa kritiikkiä. Korruptoituneiden viranomaisten mukaan yhdistyslaki ei tue lakkauttamista, vaikka ”lain ja hyvän tavan vastainen toiminta” on sen mukaan syy kieltää organisaatioita. Kritiikkiä poliisia kohtaan on esitetty erityisesti siksi, että heidän suojelemansa äärivasemmistolainen järjestö on itse julkisesti ilmoittanut rikkovansa lakia kansalaistottelemattomuuden nimissä.

Poliisiyksiköiltä kerättyjen tietojen ja Keskusrikospoliisin (krp) taustamuistion mukaan Elokapinan toimintaan liittyy jatkuvaa rikollisuutta, kuten niskoittelua ja yleistä järjestystä vaarantavia tekoja.

Valtakunnansyyttäjä: Tuhat rikosta ei todista rikosten keskeistä roolia toiminnassa

Syyttäjälaitos päätti jo marraskuussa 2024, ettei se ryhdy ajamaan Elokapinan lakkauttamista. Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koiviston mukaan lakkauttaminen edellyttäisi, että lainvastainen toiminta olisi keskeinen ja olennainen osa yhdistyksen toimintaa. Tuhannen rikoksen kokonaisuus ei kuitenkaan ole korruptoituneen ”oikeusjärjestelmän” silmissä osoitus rikollisuuden keskeisestä roolista.

Koivisto myös korosti, että kansalaistottelemattomuus on osa länsimaista demokratiaa ja että rikkomuksiin voidaan puuttua yksittäisillä oikeustoimilla, kuten sakoilla tai oikeuskäsittelyillä. Medialle antamassaan haastattelussa hän unohti mainita, että ainoastaan äärivasemmistolainen ja rotumuukalaisten harjoittama ”kansalaistottelemattomuus” eli poliittinen rikollisuus nauttii eliitin suojelua.

Poliisin päätöksestä tuohtuneet kansalaiset ovat huomauttaneet, että yhdistyslain perusteella lakkautettuja yhdistyksiä on ollut aiemmin, mutta Elokapinan kohdalla viranomaiset näyttävät ottaneen poikkeuksellisen sallivan linjan.

Useita rikosnimikkeitä jätetty hyödyntämättä

Julkisessa keskustelussa ei olla kiinnitetty huomiota siihen, että ”lain ja hyvän tavan vastaisen toiminnan” kieltävän yhdistyslain ohella Suomen lainsäädännöstä löytyy myös monia muita kohtia, joita voitaisiin välittömästi käyttää Elokapinaa vastaan, jos poliisi ja syyttäjä niin haluaisivat:

  • Julkinen kehottaminen rikokseen: Rikoslaki 17 luku
  • Mellakka: Rikoslaki 17 luku
  • Laiton naamioituminen: Rikoslaki 17 luku
  • Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen: Rikoslaki 17 luku
  • Rikollisen toiminnan rahoittaminen: Rikoslaki 17 luku
  • Kokoontumisrikkomus: Kokoontumislaki 5 luku

Yllä mainitut rikosnimikkeet ovat sovellettavissa järjestöihin, jotka ilmoittavat julkisesti toimivansa rikollisesti, kokoontuvat poliisin käskyjen vastaisesti, jättävät noudattamatta hajaantumiskäskyjä, naamioituvat edellä kuvatuissa tapahtumissa sekä rahoittavat järjestäytyneesti edellä kuvattuja tapahtumia.

Monet rikosnimikkeistä ovat tuttuja, kun poliisi on hyökännyt kansallismielistä toimintaa vastaan Suomessa viimeisten 15 vuoden aikana. Äärivasemmistoon nimikkeitä ei kuitenkaan haluta soveltaa. Elokapinaa vastaan voisi aloittaa myös esitutkinnan siitä, että se on kutsunut valkoisen rodun edustajia ”ongelmaksi”. Mikäli kansallismielinen järjestö käyttäisi vastaavaa kieltä esimerkiksi somaleista, olisi kannanoton tehnyt nopeasti käräjillä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Koulutusta rikolliseen toimintaan

Aiemmissa Elokapina-aiheisissa oikeudenkäynneissä syyttäjä on myös todennut, että järjestön toiminnassa on ”koulutettu kansalaistottelemattomuuteen ja rikoksiin yleistä järjestystä vastaan”. Syyttäjän mukaan Elokapinan ”keskeisenä toimintatapana on ollut yleisen liikenteen ja yhteiskunnan toimintojen vakava häirintä ja toistuva sekä kollektiivinen poliisin antamien käskyjen noudattamattomuus”.

Oikeustieteen tohtori Otto Meri on todennut, että lainvastainen toiminta on Elokapinalla ollut huomattavasti laajempaa kuin Poliisihallituksen kieltämällä Pohjoismaisella Vastarintaliikkeellä. Elokapinasta on tehty noin 100-kertainen määrä rikosilmoituksia, minkä lisäksi rikoksia on toteutettu strategisesti ja järjestön hierarkiaa hyödyntäen. Vastarintaliikkeen aktivistien ei sen sijaan osoitettu koskaan oikeudessa suorittaneen rikoksia johdon käskystä järjestön lukuun.

Englannissa Elokapinan perustaja Roger Hallam sai tänä kesänä viiden vuoden ehdottoman vankeustuomion poliittisista rikoksista. Samaan aikaan Suomessa kerättiin yli 100 000 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen, joka vaatii Elokapinan kieltämistä. Kiellolle on siis poikkeuksellinen kansan tuki (toisin kuin esimerkiksi Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen kiellon tapauksessa), mikä ei kuitenkaan kiinnosta suomalaisvastaista poliisia.

Elokapinaa ei haluta asettaa taloudelliseen vahingonkorvausvastuuseen

Vähälle huomiolle on jäänyt myös se, että Elokapina on aiheuttanut paitsi julkiselle taloudelle myös yksityiselle sektorille valtavia taloudellisia tappioita tiesuluillaan ja esimerkiksi lentokenttätempauksillaan. Veronmaksajille sen useita päiviä kestäneet kadunvaltaustempaukset ovat maksaneet jopa 84 000 euroa päivältä.

Mikäli järjestön sabotaasille eri tehtaita, kaivoksia, elinkeinonharjoittajia sekä esimerkiksi lentokoneilla työmatkoja tehneitä kansalaisia vastaan laskettaisiin hintalaput työnseisausten synnyttämistä vahingoista, nousisivat luvut nopeasti kymmeniin tai satoihin tuhansiin euroihin. Eliitti ei ole kuitenkaan tahtonut vaatia järjestön aktivisteja taloudelliseen vastuuseen tempausten synnyttämistä taloudellisista tappioista, sillä tämä merkitsisi henkilökohtaisia konkursseja nuorille äärivasemmistolaisille. (Mikäli kyseessä olisi ei-vasemmistolainen aktivistijärjestö, olisi poliisin strategia tietysti päinvastainen.)

Myös järjestön sisäisestä viestinnästä paljastuneet poliittiset väkivaltafantasiat on lakaistu maton alle. Mediatietojen mukaan Elokapinan keskusteluryhmässä julkaistiin syksyllä 2024 viesti, jossa fantasioitiin hallituksen ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) ”lahtaamisesta”.

Poliisin reaktio uutiseen oli kuitenkin välinpitämätön. Tämä sai monet kysymään, miksi Elokapinan väkivaltafantasiat eivät johda toimenpiteisiin, vaikka samanlaisia lausuntoja kansallismielisten taholta on käsitelty paljon tiukemmin. Kun pieni joukko maahanmuuttokriitikoita fantasioi muutama vuosi sitten Telegramissa täysin vastaavalla tavalla Sanna Marinin (sd) ampumisesta, käytti poliisi tätä syynä terrorismirikosnimikkeisiin!

Rekrytoi alaikäisiä äärivasemmistolaiseen rikolliseen toimintaan

Elokapina on onnistunut luomaan äärivasemmistolle viime vuosina myös merkittävän rekrytointiväylän tavallisten nuorten suuntaan, tarjoten kanavan radikalisoitumiselle ja lainvastaiselle toiminnalle. Monet rikossyytteisiin oikeudessa vastanneet elokapinalliset ovat olleet alaikäisiä, mikä osoittaa järjestön houkuttelevan alle 18-vuotiaita rikkomaan lakia. Huolimatta tästä poliisin ekstremisminvastaiset työntekijät eivät ole varoitelleet kouluja ja perheitä Elokapinan toiminnasta tai rekrytoinnista, vaikka samalla virkavallan linja on ollut huomattavasti tiukempi maahanmuuttokriittisten järjestöjen suhteen.

Poliisihallituksen päätös suojella Elokapinaa lakkautukselta on loogista jatkoa viime itsenäisyyspäivän tapahtumille, joista voit lukea lisää artikkelistamme ”Kansallisradikaali itsenäisyyspäivä oli menestys – mutta missä viipyvät äärivasemmiston mellakointirikostutkinnat?”. Tuolloin avoimesti poliittista väkivaltaa kannattavien äärivasemmistolaisten järjestämä Helsinki ilman natseja ‑liike (HIN) ilmoitti ennen itsenäisyyspäivää katkaisevansa keskusteluyhteyden poliisin kanssa, viis veisaavansa poliisin osoittamasta mielenosoituspaikasta ja pyrkivänsä konfliktiin isänmaallisen 612-kulkueen kanssa. 

HIN-väki myös toimi, kuten he lupasivat: Äärivasemmistolaiset mielenosoittajat muun muassa löivät ja potkivat poliiseja sekä yrittivät viedä yhdeltä poliisilta aseen. HIN-tapahtumasta kirjoitettuja rikosnimikkeitä on monia, ainakin virkamiehen vastustaminen, virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja niskoittelu.

Poliisi antoi HIN-väelle itsenäisyyspäivänä poistumiskäskyn, mitä ei kuitenkaan toteltu. Rikoslain mukaan mellakkaan syyllistyy ihminen, joka osana väkijoukkoa ei noudata viranomaisen hajaantumiskäskyä. Väkijoukko ei noudattanut hajaantumiskäskyä vaan alkoi hakata viranomaisia ja repiä näiltä varusteita. Tästä huolimatta poliisi ei ole tiedottanut tutkivansa mellakkaa vaan rikosnimikkeitä, joista saatavat tuomiot ovat huomattavasti vähäisempiä.

Poliisin kaksinaismoralismi hyödyttää äärivasemmistoa

Äärivasemmiston julkeus mielenosoituksissa perustuu siihen, etteivät poliisi, media ja muut vallanpitäjät kohdista vasemmistorikollisiin samanlaista painetta kuin kansallismielisiin. Kansallismielisiä on viime vuosina perusteettomasti leimattu syyllisiksi mitä vakavimpiin rikoksiin erilaisten esitutkintojen alkumetreillä vain heidän sosiaalisten verkostojensa vuoksi, vaikka aitoja todisteita heidän ”rikollisuudestaan” ei yleensä ole löydetty. Samalla äärivasemmistolaiset ovat kuitenkin voineet lietsoa väkivaltaisuuksia julkisesti ennen mielenosoituksia ja välttää tämän jälkeen mellakkasyytteet kokonaan jopa silloin, kun he ovat kohdistaneet poliisiin suoraa väkivaltaa.

Suomalaisessa oikeuskäytännössä ja poliisin työskentelyssä on siis valtava poliittinen epäsuhta, joka juontaa juurensa YYA-vuosikymmeniin, jolloin ”neuvostovihamieliset” leimattiin toisen luokan kansalaisiksi siinä missä vasemmiston lietsomien levottomuuksien vakavuutta vähäteltiin. Juridinen epäsuhta ei päättynyt Neuvostoliiton kaatumiseen, vaan se ylläpitää 2020-luvun Suomessa perverssiä asetelmaa, jossa äärivasemmisto voi poliittisen väkivallan uhkaa hyödyntäen yrittää esimerkiksi marginalisoida kansallismielisiä. Mikäli kansallismieliset taistelevat vastaan, ovat he välittömästi poliisin valvonnassa ja pian käräjillä.

Isänmaallisten suomalaisten kannalta Poliisihallituksen päätös on tärkeä muistutus siitä, että juuri poliisi on suomalaisen pahin vihollinen. Poliisi vainoaa kansallismielisiä eri puolilla Suomea jatkuvasti jopa vuosia vanhojen maahanmuuttokriittisten kirjoitusten vuoksi, mutta samalla se antaa virallisen siunauksensa globalistien ja kulttuurimarxistien avoimelle sekä entistä röyhkeämmälle poliittiselle rikollisuudelle.

Lue myös:

Veronmaksajat rahoittavat Elokapinan rikollisuutta Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta

Oikeustieteilijä: Lain mukaan Elokapina tulisi lakkauttaa

Lähteet: Helsingin Sanomat, Yle (1, 2), Iltalehti (1, 2), Suomen Uutiset, Kaleva, MTV Uutiset

Äärivasemmisto Äärivasemmistolainen väkivalta Antifa Elokapina Helsinki ilman natseja Kulttuurimarxismi Oikeuden korruptio Poliisi Poliisihallitus Poliisin korruptio Poliittinen rikollisuus Poliittiset viholliset Politiikka PolPo Rikos Syyttäjälaitos Yhteiskunta

Keskustelu

Ei kommentteja

Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.

Vastaa

Kommentit julkaistaan viiveellä eivätkä näy heti.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi