Sanna Marinin blogi vuodelta 2009: Tampereen kaupunki Pfizerin ”lahjonnan” kohde?

Julkaisemme nyt Marinin kirjoituksen vuodelta 2009. Tässä kirjoituksessa hän kritisoi Pfizerin saamaa korruptiotuomiota ja yhtiön tapaa lennättää myös tamperelaisia poliitikkoja ja virkamiehiä korruptiomatkoille. Kysymme edelleen, että mitähän kirjoituksen ja pääministeriyden välissä on tapahtunut?

Tampereen kaupunki Pfizerin ”lahjonnan” kohde?

Yhdysvaltalainen megaluokan lääkeyhtiö Pfizer tuomittiin 2,3 miljardin dollarin korvauksiin useista petoksista. Pfizerin todettiin syyllistyneen muun muassa terveydenalan päättäjien lahjontaan ja muihin markkinointia sekä myyntiä edistäviin petoksiin. Tämä ei ole ollut Pfizerin ensimmäinen kerta oikeudessa, sillä vuonna 2004 Pfizer tuomittiin 430 miljoonan dollarin korvauksiin laittomista markkinointikeinoistaan. On tuskin yllätys, että lääkeyhtiöt harjoittavat tämänkaltaista hyvinkin epäilyttävää ja laillisuudeltaan välillä häilyvää lobbausta päättäjiä kohtaan. Myös Tampereen kaupunki on ollut yksi Pfizerin ”lahjonnan” kohde.

Tampereen kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto (HEJA) on yksin vuonna 2009 käsitellyt ja hyväksynyt jo yli kymmenen lääkeyhtiöiden esittämää kutsua. Kutsut kohdistetaan terveydenhuollon ammattilaisille kuten eri alojen johtaville lääkäreille. Kutsujen sisältö on hyvin pitkälti saman kaavan mukainen. Niissä tarjotaan osallistuminen johonkin ja jossakin päin maailmaa sijaitsevaan kongressiin, vuosikokoukseen tai koulutustilaisuuteen. Lääkeyhtiöt tarjoavat osallistujille osallistumismaksun lisäksi lennot, majoituksen, ruokailut ja toisinaan jopa iltaohjelmaa. Pfizer tarjosi kaupungille matkan Las Vegasissa pidettyyn kongressiin. Tässä ei kaupungin esittelijöiden mukaan ollut mitään epäilyttävää. Päinvastoin lääkeyhtiöiden tarjoamasta sisällöstä on tullut rutiini ja arvokas osa kaupungin lääkäreiden kouluttamistoimintaa.

Lääkeyhtiöiden esittämien kutsujen eettisistä näkökulmista on montaa eri mielipidettä. Toisten mielestä kutsut ovat luontainen osa globaalia verkostoitumista ja koulutustoimintaa. Firmat maksavat kulut ja kaupunki saa arvokasta osaamista sekä uusia innovaatioita toimintaansa. Mutta tuskin lääkeyhtiötkään aivan ilmaiseksi lennättävät lääkäreitämme oppimaan ja kehittymään aina Bahaman-saarilta, Eurooppaan, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin asti? Lahjuksilla on aina hintansa ja lopulta laskun maksavat kuluttajat lääkkeiden hintojen ja vääristyneen kilpailun muodossa. On vaikeaa arvioida millaisia vaikutuksia tämänkaltaisella lobbauksella on kokonaisuudessaan julkisen vallan objektiivisuuteen tai läpinäkyvyyteen. On käsittämätöntä, että lääkeyhtiöiden ”lahjuksista” on tullut hyväksyttävä toimintatapa ja vakituinen käytäntö yhteiskunnassamme.

Suomen laissa määritellään hyvin tarkasti miten viranhaltijoiden ja julkisten toimijoiden tulee suhtautua mahdollisiin lahjuksiin. Rikoslain (19.12.1889/39) 40 luvussa määritellään, ettei viranhaltija saa ottaa vastaan lahjaa tai muuta etua jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan tai on omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa ja harkintaansa. Kunnat ja kaupungit ympäri Suomen eivät tunnu oivaltavan, että lahjusten ottaminen lääkeyhtiöiltä on vähintäänkin kyseenalaista. Kun kysyin kaupungin toimijoilta miten minun HEJA:ssa toimivana luottamushenkilönä tulisi suhtautua tämänkaltaisiin lahjuksiin, niin vastaus oli, että kutsujen hyväksyminen on jo pitkän ajan käytäntö ja oikeudelliselta aspektiltaan kuin veteen piirretty viiva. En tiedä onko kutsujen hyväksymisellä ollut vaikutusta kaupungin toimintaan muun muassa kilpailutustilanteissa, mutta toivon vakaasti, että Pfizerin tuomitseminen johtaa myös Suomen julkisella kentällä vakavaan ja kattavaan keskusteluun tällaisen toiminnan oikeellisuudesta. Itse jouduin jättämään Pfizerin kutsua koskeneesta päätöksestä eriävän mielipiteen, sillä asiasta ei haluttu edes äänestää.

Lähde

Lue myös: Sanna Marin poisti lääketeollisuuskriittisen blogikirjoituksensa – Partisaani uudelleenjulkaisee!