Pride: Syytä ylpeyteen?

Artikkeli tulee käsittelemään aiheita, sekä sisältämään kuvia, joita lukija voi pitää epämiellyttävinä tai häiritsevinä.

Lämmön ja auringonvalon lisäksi kesä on tullut viime vuosina tunnetuksi kolmannestakin suomalaisille vieraasta asiasta: ”Pride-kuukaudesta.” On taas se aika vuodesta, kun yksityiselämään kuuluva makuuhuoneen sisältö väkisin pakotetaan kaduille tavallisten ihmisten ihmeteltäväksi, karnevalistisen meuhkaamisen saattelemana. On se aika vuodesta, kun vasemmisto juhlii nähdessään oman poliittisen agendansa kaikkien huulilla ja kaupunkien seinämillä. Vaikka Pride-liike ei kunnioita tavallisten ihmisten oikeutta autuaaseen tietämättömyyteen muiden seksuaalisista mieltymyksistä, se kyllä vaatii itselleen kaiken huomion ja kunnioituksen. Haitallisella toiminnallaan liikkeellä on myös pohjimmiltaan seksuaalivähemmistöjen itsensä kannalta haitallinen vaikutus. Kulkue antaa vähemmistöistä hyvin negatiivisen kuvan usealle, sillä vaatimus kaiken Prideen liittyvän hyväksymisestä vain vähentää yleistä hyväksyntää.

Samalla kun liike mielivaltaisesti lisäilee symboleita lippuihinsa, ja pokkuroivat yritykset yrittävät pysyä perässä, oikeatakin vääryyttä tapahtuu sateenkaaren alla. Ohikulkijoita traumatisoidaan nahkapuvuilla, fetisseillä ja puolialastomuudella kuukauden ajan välittämättä pätkääkään yhteiskunnan siveyslaeista ja ‑tavoista. Uutena ilmiönä on myös noussut kaikenikäisille, myös lapsille, järjestetyt ja sisällöltään täysin sopimattomat luennot. Lapset ja nuoret pääsevät kuuntelemaan mitä “Mr. Fetish Finland 2022:lla” on heille sanottavaa. Pienille lapsille tarjotaan ristiinpukeutujan ristiinpukeutumistarinoita ”Drag Queen story hour”-tapahtumassa. Kenties myös mainostetaan laittomien huumeiden alaista seksiä, kuten vuoden 2020 Helsinki Pridellä.

Kansainvälisesti pridetapahtumista on maailmanlaajuisesti vuosi toisensa jälkeen paljastunut useita pedofiliaskandaaleja. Esimerkiksi kuluvana vuotena 2022 Yhdysvalloissa Pride-tapahtuman esiintyjä jäi kiinni sukupuolielimensä näyttämisestä alaikäisille, ja muutama vuosi sitten Ruotsissa syntyi kohu, kun 14-vuotiaana esiintynyttä Svenska Dagbladet ‑lehden toimittajaa ahdisteltiin paikallisella seksuaalivähemmistöfoorumilla saaden yli sata seksiehdotusta foorumia käyttäneiltä miehiltä. Näihin lukeutui Tukholman Pride-paraatin manageri, jota lehti kuvaili Pride-liikkeen avainhenkilöksi. Vuonna 2018 New Yorkin Pride-kulkue joutui myös raskaan kritiikin kohteeksi, valittuaan kyseenalaisesti “kasvoikseen” 10-vuotiaan “draglapsen” edustamaan avoimesti seksuaalista paraatia. Kyseinen 10-vuotias oli aikaisemmin myös pistetty tanssimaan vähäpukeisena kerholla, jossa aikuiset miehet heittivät hänelle lavalle rahaa. Yhdysvaltojen Pride-paraateissa marssii myös pedofilian sallimista ajava NAMBLA-yhdistys, jonka toimintaa useat liikkeen avainhenkilöt ovat kannattaneet. Lisäksi viime vuonna Alankomaiden Pride myös palkitsi järjestämässään valokuvakilpailussa kuvan, jossa yhdeksän fetissivaatteisiin pukeutunutta puolialastonta miestä ympäröi taaperoikäistä lasta.

Tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että Pride-liikkeeseen on pesiytynyt pedofiileja, jotka liikkeen suvaitsevaisuuden turvin pääsevät toteuttamaan sairaita fantasioitaan. Vasemmisto ja trendistä hyötyvät yritykset ovat liikkeen trendiksi muuttamisella mahdollistaneet teot, joita harva hyväksyisi, jos niistä tietäisi.

Pride-liike järjestää aktiivisesti kansainvälisesti aikaisemmin mainittuja “Drag Queen story hour”-satuhetkiä, joissa naiseksi pukeutuneet miehet lukevat nuorille lapsille satuja. Kyseiset sadut usein ovat jollain tavalla seksuaalisesti latautuneita “suvaitsevaisuuskasvatuksen” edistämiseksi. Vuonna 2020 syntyi kohu, kun Isossa-Britanniassa eräs satuhetken vetäjä levitti kyseenalaista slogania ”rakkaus ei tunne ikää”. Yhdysvalloissa satuhetkien vetäjiksi on paljastunut myös tuomittuja lasten hyväksikäyttäjiä sekä lapsipornon hallussapitäjiä. Suomessa on “Pride-viikon” kunniaksi järjestetty vastaavia satuhetkiä mm. Helsingin Kansallismuseossa ja keskustakirjasto Oodissa.

Pride-liike myös edistää nuorten hämmennystä sukupuolestaan kampanjoilla sekä koulutuksilla, joissa kehottavat kasvattamaan lapsia sukupuolettomasti. Tällaista kasvatusta pyritään usein perustelemaan lapsen oikeudella kasvaa ilman sukupuolistereotypioiden negatiivisiksi koettuja vaikutuksia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että lapsen käytös on alusta asti ympäristön vaikutuksen sijaan vahvasti biologian määrittelemää (Tutkimus: Prenatal Hormones and Postnatal Socialization by Parents as Determinants of Male-Typical Toy Play in Girls With Congenital Adrenal Hyperplasia) ja näiden biologiasta lähtöisin olevien käyttäytymismallien tukahduttaminen “stereotypioiden vastustamiseksi” voi olla hyvin haitallista lapsen terveydelle. Evoluutio on tarkoituksella saanut ihmiset käyttäytymään tiettyjen mallien mukaisesti ja tämän vastustaminen johtaa epäilemättä ongelmiin.

Harvard Medical School ‑laitoksen psykologian professori ja lasten psykologian koulutuspäällikkö tohtori Eugene Beres on kommentoinut, että sukupuoleton kasvatus on “potentiaalisesti vaarallinen psykologinen koe”, sillä se estää lasta tuntemasta täysin itseään. Hänen mukaansa oman identiteetin ymmärtäminen on välttämätön osa kehitystä ja tämän riistäminen altistaa lapsen kiusaamiselle sekä syrjäytymiselle.

Silti Pride kehottaa kasvattamaan lapsia hämmennykseen sukupuolensa suhteen, ja tarttumaan epätietoisuuteen merkkinä lapsen sukupuolidysforiasta. The World Professional Association for Transgender Health ‑yhdistyksen tutkimuksen mukaan lapsilla omaan sukupuoleen liittyvä hämmennys on jokseenkin normaalia ja menee ohi lähes aina, kehittymättä aikuisuuden sukupuolidysforiaksi. Tästä huolimatta Pride-liike puhuu ns. “translapsista” ja vaatii, että sukupuolenmuutoksen sekä hormonien käytön voisi aloittaa jo ennen murrosikää, aiheuttaen ikuista ja peruuttamatonta vahinkoa lapsille, jotka tilastojen mukaan todennäköisesti muuttavat myöhemmässä iässä mieltään. Tästä inspiroituneena monet woke-vanhemmat ovat myös antaneet hormoniblokkereita lapsilleen murrosiän estämiseksi, aiheuttaen niin ikään peruuttamatonta haittaa kehitykselle. Netissä ovatkin alkaneet korottaa ääntään tällaisten petojen uhriksi joutuneet sukupuolenvaihdoksen katujat, jotka kipuilevat hormonihoitojen tai pahimmassa tapauksessa leikkauksien tuomien muutoksien kanssa.

Pride-kulkueet ovat myös kansanterveyden kannalta huolestuttavia ilmiöitä. HIV-infektiot ja muut sukupuolitaudit ovat seksuaalivähemmistöjen keskuudessa muuhun väestöön verrattuna selvästi yliedustettuja, jonka vuoksi esimerkiksi verenluovutus on useassa maassa seksuaalivähemmistöiltä kiellettyä. Keväällä 2022 Partisaani-verkkolehti selvitti peiteidentiteetillä Suomen Pride-kulkueen yhteisökumppaneihin yhteyttä ottamalla, että suomalaisissa seksuaalivähemmistöpiireissä “ollaan innostuneita ötökkäjahdista”, eli tarkoitukselliseen sukupuolitautien hankintaan sekä niiden levittämiseen liittyvästä fetissistä. Partisaani-lehdelle vastannut henkilö myös neuvoi miten tarkoituksella hankittuihin sukupuolitauteihin saa verorahoilla kustannettua hoitoa. Tämän päälle vielä se, että äskettäin ajankohtaiseksi tullut apinarokko leviää viimeisimpien tutkimusten mukaan pääasiassa homomiesten välisissä seksisuhteissa. Ei siis ole vaikeasti pääteltävissä, että avoimesti luonteeltaan seksuaalisessa tapahtumassa sukupuolitaudit leviävät varmasti tavallista herkemmin.

Kaltevaa pintaa pidetään yleisesti argumentaatiovirheenä, mutta Pride-liikkeen kehitystä seuratessa on se pitänyt pelottavan tarkasti paikkaansa. Liike, jonka alkuperäinen teema oli rakkauden hyväksyminen, vuonna 2022 avoimesti mainostaa seksuaalisia fetissejä nuorille lapsille. Tämä johtuu osittain siitä, että Pride-liikkeessä vähemmistöön kuuluminen on kuin titteli tai palkinto, jota tulee tavoitella. Pride-liike ei viesti vähemmistöön kuulumisen ja muista poikkeavuuden olevan normaalia, vaan suorastaan tavoiteltava hyve, avaten oven kuumottavalle kaltevalle pinnalle, jossa liu’utaan aina entistä pidemmälle poikkeavuuksien ja vinoutumien suohon. Tällä toimintaperiaatteella Pride-liike hylkää yhteiskuntaa ylläpitävät arvot, kuten ydinperheen tärkeyden, samalla muuttaen rappiolliset, muista eniten poikkeavat ja reaktiota eniten herättävät taipumukset tavoiteltaviksi itseisarvoiksi.

Ilman vahvoja koteja, joissa terveet elämänarvot ja sivistys voivat kulkea polvelta toiselle, yhteiskuntamme kukoistuskausi tulee väistämättä tiensä päähän. Kuitenkin vierasperäinen kulttuurillinen vaikuttaminen on luonut maahamme kulttuurillisen ja poliittisen liikkeen, joka erinäisten seksuaalisten vähemmistöjen nojalla yrittää kaikin tavoin pyrkiä perheen aseman lopulliseen tuhoon. Tämä Pride-liikkeen edustama vaikuttava voima ei kuitenkaan tarjoa mitään hyökkäyksensä kohteen tilalle, vaan yrittää jättää yhteiskuntaamme arvotyhjiön. Arvotyhjiö, eli ”valinnanvapaus” tarjoaa heidän mukaansa avaimet kaikille onneen ja ”itsensä toteuttamiseen”, mutta sitä kohti siirtyessämme emme ole saaneet aikaan mitään muuta kuin yleistyviä avioeroja, hälyttävän nopeasti tippuvia syntyvyyslukuja ja sukupolven nuoria, jotka eivät rakastavan kodin puutteessa ole kyenneet rakentamaan itselleenkään hyvinvointia – masennus- ja ahdistustilastot puhukoot puolestaan.

Uudenmaan akseli näkee ettei tässä omaa agendaa pakkosyöttävässä ”ylpeyden festivaalissa” ole mitään syytä ylpeyteen. On häpeällistä, että tällaista lapsiin ja sivullisiin henkilökohtaisia seksuaalisia mieltymyksiä altistavaa, haitallista ja yhteiskuntaa rapauttavaa liikehdintää katsotaan läpi sormien. On ironista, että seksuaalisen vapauden vannojat tekevät tästä maailmasta vain köyhemmän ja ikävämmän kaikille.

Lähde