Maahanmuuttaja käräjillä viestintärauhan rikkomisesta

Syyttäjän mukaan Samina Kaleem (1976) on häirintätarkoituksessa toistuvasti soittanut ja lähettänyt viestejä Zainab Banaylle. Kaleem on soittanut Banaylle kymmeniä kertoja, yksittäisillä kerroilla lähes aina useita puheluja lyhyen ajan sisään. Osa puheluista on soitettu yöaikaan. Kaleem on lisäksi lähettänyt Banaylle viestejä.

Asianomistaja on kertonut, että puhelut olivat alkaneet joulukuussa 2021 ja että niitä olivat seuranneet vastaajan yhteydenotot eri sosiaalisen median kanavissa. Vastaaja oli soittanut eri puhelinnumeroista, myös tuntemattomista numeroista, ja lisäksi ottanut yhteyttä Whatsappin, Instagramin ja Facebookin kautta. Vastaaja oli solvannut asianomistajaa puheluissa, ja asianomistaja oli aina katkaissut puhelun. Puheluita saattoi olla päivässä viidestä kymmeneen tai vähän enemmän, noin kahdesta neljään päivään viikossa. Puhelinsoittojen välillä saattoi kulua aikaa pari viikkoa, joskus kuukausi, kunnes ne alkoivat jälleen uudestaan. Puheluita tuli kaikkina vuorokauden aikoina. Asianomistajan mukaan riitti, että vastasi yhteen puheluun, niin siitä hän oli tiennyt että muutkin tuntemattomasta numerosta tulleet puhelut olivat olleet vastaajalta. Asianomistaja ei enää uskaltanut vastata tuntemattomiin numeroihin.

Hän on toisaalta myös kertonut, että ei ole varma siitä, ovatko kaikki kirjallisena näyttönä esitetystä valokuvaliitteestä ilmenneet tuntemattomista numeroista tulleet soitot olleet vastaajan soittamia. Asianomistaja on kertonut, että myös lääkärit, äidin asioista yhteyttä ottavat ja vuokratyöfirma olivat saattaneet soittaa hänelle tuntemattomasta numerosta. Asianomistaja ei ollut koskaan tavannut vastaajaa ja oli kysynyt ystävältään, kuka hän on. Asianomistaja ei ollut keskustellut pankkikortista vastaajan kanssa. Tapahtumat olivat aiheuttaneet asianomistajassa masennusta, kun arkielämää, unta ja työaikaa oli häiritty. Hän oli pelännyt vastaajaa.

Vastaaja on kertonut, että hän oli halunnut ottaa asianomistajaan yhteyttä, koska oli löytänyt avopuolisonsa hallusta asianomistajan nimellä olleen pankkikortin. Vastaaja on kertonut, että hän oli ollut huolissaan asianomistajasta, jonka korttia hänen avopuolisonsa käyttää. Oikeus katsoi Whatsapp-viestien perusteella, että vastaajan motiivina yhteydenottoihin on saattanut olla ennemminkin mustasukkaisuus kuin pankkikortti ‑asian selvittäminen. Näin on muun muassa sillä perusteella, että viesteissä vastaaja oli muun muassa kirjoittanut, että kysymyksessä on hänen poikaystävänsä ja että hän ei pelkää poliiseja, vaan pettämistä.

Kahden ja puolen tunnin oikeudenkäynnin jälkeen syyte päätettiin hylätä. Valtion varoista maksetaan Kaleemin avustajalle yhteensä 1411,21 euroa, mikä määrä jää asiassa valtion vahingoksi.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Lähde: Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus (R ²³⁄₆₁₀)