Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa annoin esimerkin yhdysvaltalaismiehestä, joka 1920-luvulla säilöi kokonaisen vuoden palkkansa edestä dollareita kenkälaatikkoon toiveenaan säästää se jälkipolvilleen. Raha oli kuitenkin sadan vuoden sisällä menettänyt noin 90 % arvostaan, ja siten kenkälaatikon avaaville jälkipolville kyseinen summa vastasi enää vain noin kuukauden palkkaa tämän päivän dollareissa mitattuna.
Mutta mikäli yhdysvaltalaismies olisikin rahan säästämisen sijaan ostanut koko vuoden palkallaan kultaa, niin tällöin hänen jälkipolvensa olisi tämän päivän kurssilla saanut tuosta kullasta yli yhdeksänkymmentä kertaa sen dollarimäärän, mitä heidän isoisoisänsä siitä aikoinaan maksoi.
Vaikka ottaisimme tuosta yli yhdeksänkymmenkertaistumisesta tuon 90 % inflaation huomioon dollarin arvossa, niin kultaan sijoitettu pääoman arvo olisi sitäkin huolimatta noin yhdeksän kertaa suurempi kuin siihen alun perin sijoitettu pääoman arvo. Jälkipolvet olisivat siis tässä tapauksessa saaneet‑, ei ainoastaan yhden vuoden säästettyä palkkaa isoisoisältään perinnöksi, vaan säästetty summa olisi vastannut peräti yhdeksän vuoden keskiverto palkkaa tämän päivän dollareissa mitattuna.
Ero on siis melkoinen etenkin kun otetaan huomioon että pelkkiä dollareita säästämällä, jälkipolville jäi perinnöksi lopulta ainoastaan noin kuukauden palkan verran omaisuutta. EU-alueella kullan ostamisen yhteydessä ei myöskään tarvitse maksaa laisinkaan arvonlisäveroa, eikä sen omistaminen saatikka säilöminen muutoinkaan aiheuta itsessään kuluja.
Miksi kulta säilyttää arvoaan mutta fiat-raha ei?
Kultaa on käytetty kansainvälisen kaupan vaihdantavälineenä jo ainakin 3500 vuotta. Ensimmäiset kultakolikot lyötiinkin jo noin vuonna 550 ennen ajanlaskun alkua, eli noin 2600 vuotta sitten Lyydiassa antiikin aikaisessa Turkissa. Kullan arvo perustuu sen harvinaisuuteen kuin myös siihen, että sitä on mahdotonta luoda lisää. Sitä voidaan toki löytää lisää mutta ihminen ei voi suinkaan luoda sitä lisää tyhjästä, täten mikään yksittäinen taho ei myöskään voi täydellisesti kontrolloida kierrossa olevan kullan määrää.
Näiden seikkojen johdosta kullan inflaatioarvo on paitsi pieni, niin sen lisäksi se on myös tasainen joten se on siis kaikin puolin ideaali arvonsäilyttäjä. Uuden kullan esiin kaivaminen on myös työlästä sekä aikaa vievää puuhaa. Eli täysin päinvastoin kuin vailla itseisarvoa olevan fiat-rahan kuten eurojen sekä dollareiden tapauksessa, joiden luominen onnistuu käytännössä nappia painamalla.
Fiat-rahan luomista hallitseva taho voi siis käytännössä milloin hyvänsä ja ilman ennakkovaroitusta, tuhota jo kierrossa olevan rahan arvoa luomalla sitä kukkupäin lisää. Täten tuskin kukaan asiaan perehtynyt ja järjissään oleva ihminen ei varmastikaan ajattele fiat-rahan olevan kovinkaan luotettava varallisuuden säilö, ainakaan siis yhtään pidemmällä aikavälillä mitattuna.
Yleisenä nyrkkisääntönä voidaankin siis pitää sitä että mikäli jotakin omaisuuserää voidaan tehdä helposti lisää, ei se silloin ole kovinkaan kummoinen pitkän aikavälin arvonsäilyttäjä.
Virtuaalinen hyödykeraha
Bitcoin on täysin digitaalinen ”raha” joka operoi kokonaan perinteisten konstruktioiden, kuten esimerkiksi valtioiden sekä keskuspankkien vaikutusvallan ulkopuolella. Transaktioissaan, säilytyksessään, sekä uuden bitcoinin luomisessa, se luottaa ainoastaan lahjomattomaan prosessiin joka on vapaa kaikenlaisista poliittisista näkemyksistä sekä agendoista, ja jonka ylläpitäminen on bitcoinin louhijoiden muodossa hajautettu miljoonaan osaan ympäri maapalloa.
Toisin kuin pankit joiden päätäntävalta sekä operointi on täysin keskitettyä, niin bitcoin sen sijaan luottaa näiden ihmisistä koostuvien konstruktioiden sijaan ainoastaan siihen ohjelmoituun avoimeen lähdekoodiin. Avoimella lähdekoodilla taas tarkoitetaan tässä tapauksessa koodia, joka on jokaisen halukkaan tarkastettavissa mutta ei kenenkään muutettavissa. Täten bitcoinin toimintaperiaate on siis jokaiselle täysin läpinäkyvä, mutta mikään taho ei voi kuitenkaan koskaan muuttaa tai hallita sitä.
Tämä bitcoinin lahjomaton ja muuttumaton koodi vapauttaa uutta bitcoinia ennalta määrättyyn tahtiin aina vuoteen 2140 asti, jolloin ennalta lukkoon lyöty 21 miljoonan bitcoinin maksimimäärä tulee viimein olemaan kierrossa. Siinä missä me kykenemme siis ennalta laskemaan bitcoinin inflaatioarvon yli sadan vuoden päähän tulevaisuuteen, niin toisaalta taas fiat-rahojen kuten esimerkiksi eurojen tapauksessa keskuspankit eivät edes itse kykene arvioimaan mikä tulee olemaan heidän painamansa fiat-rahan kierrossa oleva kokonaismäärä vaikkapa viiden vuoden päästä.
Bitcoin luotiin keskuspankkien ylivaltaa vastustavaksi voimaksi
Bitcoin ei suinkaan ole ensimmäinen yritys luoda maailmaan vapaata rahaa, koska myös sillä on edeltäjiä. Tai pikemminkin nuo edeltäjät ovat jääneet ainoastaan yrityksen tasolle, syystä koska ne ovat kaikki järjestäen kuolleet operointipöydälle. Niiden ongelmaksi ei ole niinkään muodostuneet tekniset ongelmat, vaan pikemminkin se että niiden luojat eivät ole ymmärtäneet rahan perimmäistä luonnetta.
Bitcoinin luoja Satoshi Nakamoto (peitenimi, kyseessä saattaa olla myös ryhmä) tuon rahan luonteen suurimmilta osin kuitenkin ymmärsi. Eikä siten liene mikään ihme miksi hän myös otti luomallaan bitcoinilla erittäin aggressiivisen kannan niin pankkeja, keskuspankkeja, kuin myös kansalaisiaan kontrolloivia valtioita kohtaan. Seuraavassa osassa paneudumme hieman tarkemmin kullan sekä bitcoinin ominaisuuksiin, mutta sitä odotellessa päätän tämän osion Satoshi Nakamoton veitsenterävään analyysiin nykyisen rahajärjestelmän perimmäisestä ongelmasta.
”Ongelman ydin nykyisessä rahajärjestelmässä on se, että se vaatii luottamusta toimiakseen. Meidän pitää siis luottaa siihen että keskuspankit eivät heikennä valuuttamme arvoa luomalla sitä lisää, mutta fiat-rahan historia on täynnä tapauksia jossa tämä luottamus on murrettu. Meidän pitää myös luottaa pankkeihin että ne säilövät sekä halutessamme siirtävät varojamme, mutta todellisuudessa he käyttävät rahojamme miten haluavat ja pitävät hädin tuskin murto-osaa rahareserveinä.”
Lue myös sarjan aiemmat osat:
Täydellinen raha, Osa 1: Väkivaltastandardi
Täydellinen raha, Osa 2: Petollinen pääoma
Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.
Ikävä tosiasia
Bitcoinin käyttämisen kieltäminen onnistuu helposti. Riittää, kun pääseminen Internettiin sallitaan vain henkilöllisyyden todentamisella.
Lisäksi, Bitcoinin ”täydellinen anonyymiteetti” on myytti.
Kaikki tapahtuu kansan suostumuksella, kuin myös ko. kansan orjuuttaminen.
hema
Oikein TOSI-asia. Onneksi ehdit kommentoida ennenkuin luovuin ihanan luotettavasta FIAT-rahastani.
Hal4Ever
Sisäpiiritietona voin kertoa että Bitcoinin loi todellisuudessa turvallisuusekspertti Hal Finney, joka kuoli kai jo yli kymmenen vuotta sitten oliko se nyt ALS-tautiin.
Pari juttua
Kultaan ”sijoittaminen” kannattaa jos ottaa huomioon pari pikku juttua… Ensiksikin se että kulta pitää päästä ostamaan 40%:lla senhetkisestä maailmanmarkkinahinnasta. Jos siitä joutuu maksamaan maailmanmarkkinahinnan, sitä ei kannata ostaa. Sillä kukaan ostaja ei tarjoa siitä enempää kuin sen 40%, vaikka nämä ”Ostan kultasi” nettisivut ensin toisin lupailevat. Jokainen voi kokeilla kun kävelee ostopisteeseen ja tietää tarjottavat kullan painon 100%:ksi muutettuna. Tarjoukset on ihan eri luokkaa kuin nettilaskureilla. Ja timantit… Niistä ne tarjoaa 10% ostohinnoista.
Ja toinen asia mikä liittyy kultaan on se että jos siihen sijoittaa, oma talous pitää olla niin vakaalla pohjalla että ikinä ei joudu pakosta sitä myymään. Ei sen vuoksi että tarvitsisi ruokaa, energiaa tai että olisi velkaa. Sijoitus pitää olla sellainen että sitä voi vaikka kuolemaansa asti pidätellä. Ja kultahan myydään vain sen vuoksi että siitä saatu raha muutetaan toiseen sijoitusmuotoon. Mutta miksi ei siis heti sijoittaisi rahojaan siihen toiseen ja jättäisi kullan välistä pois?
Esimerkkinä voin kertoa että joskus aikoinaan (1992) kun Suomi täytti 75v vuotta niin sen kunniaksi lyötiin 1000mk kultakolikoita. Se oli siihen aikaan kullan markkina-arvo (mistäs sitten saatiin valmistuskustannukset????). Ja nyt niitä myydään jopa 650€ hinnalla.
No, vanhempani niitä ostivat ja varastoivat että ”jää sitten jälkipolville” jotain. Myyntitilanteessa niistä paras tarjous oli 38% kullan markkina-arvosta. Joten, kauppoja tehtiin yksityisten tahojen kansa 60% kullan markkina hinnoista.
Sikäli tuo 650€ tuntuu suurelta summalta, mutta jos lasketaan että vuodesta 1992 näihin päiviin on ollut 7% inflaatio, niin edes tuo 650€ hinta ei kompensoi pitkän ajan inflaatiota. Vaan joka vuosi sijoitus menettää arvoaa. Toki, jos kolikot olisi saanut ostaa 400mk hintaan, niin silloin olisi nipin napin päästy inflaation yli. Mutta silloinkin myyntihinta olisi pitänyt olla tuo 650€.
Kulta on siis erittäin huono sijoituskohde. Kun otetaan huomioon että sinulla on esim. 100g laatta, kaverilla omena ja te olette keskellä merta. Mikä on silloin tuon omenan hinta?
Mitä tulee bittirahoihin niin esim. Bitcoin ajaa itsensä päin seinää. Bitcoinin tietokanta on rajattu. Ja kun tietokantaan tulee riittävästi muutoksia, niin tila loppuu!! Ja kaikki joilla sielä on numeroita, menettävät ne koska kannassa ei ole tilaa tehdä muutoksia. Eli esim. siirtää omaisuuttaan. Tästä ei ole laajemmin puhuttu.
No, muissa bittirahoissa joissa tallennetaan ”vain muutokset ja vanhimmat tapahtumat poistetaan” on se vaara että jos et käy tarpeeksi usein muuttelemassa tiliäsi, niin se poistuu ”vanhentuneena”. Toinen vaara on se että jos jotain yllättävää tapahtuu, esim. riittävän moni louhiva serveri kaatuu, niin tilit häviävät. Koska niitä alkuperäisiä muutoksineen ei ole missään. Vain mutokset tallennetaan.
Eli, kun katselet eri sijoitusvaihtoehtoja niin sellainen sijoitus jossa konkreettisesti omistat jotain joka tuottaa markkinoille jotain on paras. Esim. metsä tai sorvaamo tai mu vastaava. No, jos mietit maailmanpoliittista tilanneta ja arvuuttelet ”mikä maa”, niin yleensä paras vaihtoehto on se missä asut nyt. Ja jos vahvistat oman elinympäristösi riittävän vahvaksi, kestää sellainen maa kansalaistensa sijoitusten vuoksi mitä tahansa.
Lukekaapa vaikka Savon Sanomista Ilkka Brotheruksen haastattelu. Siinä on suomalainen Patriootti, isolla P:llä.
…ja ihan hyviä sijoituskohteita ovat suola ja sokeri… Niitä tarvitaan kun kriisiaika iskee…
Leikin loppu
…mitä luulette tapahtuvan kun ”musiikki lakkaa ja on vain yksi tuoli?”. Ja kun 300 ihmistä koittaa istua siihen vaatien omistusoikeuttaan perustellen näyttämäänsä johdannaista:
https://www.usdebtclock.org/
Etsikää tuolta kulta ja hopea ja verratkaa sitä maailmanmarkkinahintaan.
…muuten, miksi esim. euroopassa on ”kulta-automatteja” mutta Suomessa pitää matkustaa aina Helsinkiin jossa vain kaksi liikettä myy/ostaa kultaa?
Anon
Kullan ja wolframin tiheydet ovat hyvin lähellä toisiaan. Mistä sitä tietää mitä metallia on kultakuorisen harkon sisällä?
Ainakin...
Magnetismi paljastaa…
köyhä kansallismielinen
Kultaan sijoittaminen kannattaa jos et luota nykyiseen hallitukseen ja tuleviin hallituksiin että pytyisivät laittamaan talouden kuntoon. Suomella ei ole omaa rahaa eli uskotko että EKP pystyy pelastamaan euron, lopettamaan inflaation ja lopettaa rahan painamisen. Itse en usko.
Kultaa ja hopeaa kannattaa ostaa sen verran minkä olet valmis häviämään. On puhuttu että kullan ja hopean hinta olisi manipuloitu. Jos sinulla on oiken paljon rahaa niin sitten kannattaa ostaa kiinteistöjä, maatila ja jemmata sitä kultaa ulkomaille (ei pankkeihin) jonne voit siirtyä nopeasti jos kaikki romahtaa.
Köyhille kuin minä hopea ja myös bitcoin on oiva tapa säästää. Bitcoinin ympärillä liikkuu paljon huhuja joten siinä kannattaa ottaa huomioon että se ei välttämättä nouse jos keskuspankit manipoloi sen arvoa, mutta voi nousta.
Voit ostaa myös ruokaa, aseita, taidetta, postimerkkejä, kynttilöitä. Joku suomalainen osti saunan täyteen hienoa sokeria kilon pakkuksissa 15–20 vuotta sitten ja sokerin hinta on niistä ajoista noussut kaupassa noin 30 centtiä. Hopeaa, kultaa ja bitcoinia on helpompi kantaa kuin kilon sokeri pakkauksia jotka voivat mennä myös rikki.
Pari juttua
Juuri tässä on se idea:”Kultaa ja hopeaa kannattaa ostaa sen verran minkä olet valmis häviämään.”. Itse en osannut sanoa sitä noin.
Mutta juuri tästä on kyse. Ei kannata laittaa kaikkia varojaan kultaan ja kuvitella että siinä varallisuus säilyy. Vaan siihen voi varastoida ”ylimääräisen” varallisuutensa.
Ja samansuuntaisesti sanoin, että ”ylimääräinen” kannattaa sijoittaa omaan kiinteistöön sekä metsään. Metsä kasvaa 7% joka vuosi, oli sitten lama tai ei. Ja metsässä kasvaa marjat ja sienet sekä sieltä saa energiapuuta. Jo kolmen hehtaarin metsä vaikuttaa talouteen positiivisesti.
Ryöstetty
Pankit ovat tosi rosvoja ja suoraan saatanasta. Giljotiinille olisi töitä taas.
Pörssi ei kannata kriisiaikoina
Sokerin hinta ruokakaupassa on vuodessa kaksinkertaistunut. Eli kannattaa sijoittaa sokeriin. Sitä eivät syö tuhohyönteiset eikä jyrsijät. Pula-aikana sokeri, kahvi, tee, jauhot ja muu kuivamuona on arvokkaampaa valuuttaa kuin vaikka pörssiosakkeet, jotka romahtavat.