Kuinka luoda kansallismielinen järjestö, osa 4: Toiminta kadulla ja oikea ulkoinen olemus

Kansallismielisen järjestön rakentaminen on hanke, jossa toiminnan julkisuutta kasvatetaan askel askeleelta. Ensimmäiset kuukaudet kuluvat usein verkostoitumisessa, sääntöjen ja käytäntöjen muodostamisessa sekä uusien aktiivien kouluttamisessa. Lopulta järjestön tulee kuitenkin jalkautua kaduille ja käynnistää vuorovaikutus kansalaisten kanssa.

Vuorovaikutus voi olla yksisuuntaista propagandaa, näyttäviä aktivismitempauksia, mielenosoituksia, kasvokkain käytäviä keskusteluita ohikulkijoiden kanssa – tai kaikkea näitä. Olipa toiminnan muoto mikä tahansa, on aktivistien edustavuus kaikki kaikessa. Aktivistien ulkonäkö, pukeutuminen, puhetapa ja kehonkieli ovat ensimmäiset asiat, jotka ohikulkijat huomaavat ja siksi ne ovat järjestön tärkeimmät käyntikortit.

Ihmiset tekevät toisistaan nopeita ja mustavalkoisia johtopäätöksiä näiden ulkoasun perusteella. Jotta katutapahtumalla olisi mahdollisimman positiivinen vaikutus järjestön kasvun ja tavoitteiden kannalta, sekä järjestön johdon että aktivistien itsensä onkin panostettava merkittävästi oikeanlaisen olemuksen rakentamiseen ja ylläpitämiseen.

Aktivistin vastuut

1. Pukeudu siististi ja seuraa tunnollisesti tapahtuman vastuuhenkilön ohjeita. Mikäli et ole löytänyt vielä pukeutumistyyliäsi, voit etsiä inspiraatiota siistiin pukeutumiseen muiden kansallismielisten järjestöjen aktivismivideoilta. Voit myös hakea pukeutumisvinkkejä netistä. Monet kansallisradikaalit suosivat nykyään Casual-tyyliä, jonka eurooppalaiset jalkapallokannattajat tekivät tunnetuksi. Voit myös tutustua klassiseen miestentyyliin ja pukeutua esimerkiksi hyvin istuvaan kauluspaitaan ja chinoihin. Älä ikinä käytä rikkinäisiä tai likaisia kenkiä. Älä silti ylipukeudu katutapahtumiin – esimerkiksi puku, fedora ja/tai mustat juhlakengät saavat sinut näyttämään autistilta. Älä myöskään alipukeudu – esimerkiksi verkkarit kuuluvat kuntosalille ja maastovaatteet metsään, eivät mielenosoituksiin. Avainsanoja ovat rentoa itsevarmuutta kuvastava tyylikkyys sekä hyvin istuvat ja puhtaat vaatteet.
2. Käyttäydy viileästi, äläkä reagoi provokaatioihin KOSKAAN huutelemalla, uhoamalla tai näyttämällä käsimerkkejä. Säilytä pidättyvä ja arvokas olemus, kärjistyipä tilanne kuinka kovaksi tahansa. Tämä luo ryhmästäsi kuvan kurinalaisena ja voimakkaana liikkeenä.
3. Epäkunnioittavaa ja hyökkäävää käytöstä ei saa katsoa sormien läpi. Esimerkiksi kukaan ulkopuolinen ei saa tulla hivelemään ryhmäsi lippua, poseeraamaan hölmösti aktivistien viereen valokuvattavaksi tai soittamaan pitkäksi aikaa suutaan. Varmista ennen aktivismia, että tiedät kuinka toimia ko. tilanteissa. Aktivisti, joka käyttäytyy välinpitämättömästi tai ei uskalla vastata epäkunnioittavaan käytökseen vaaditulla voimalla, ei täytä aktivistille asetettuja vaatimuksia. Käyttäydy siis rohkeasti äläkä pelkää konfliktia.
4. Tutustu paikallisesta kaupungista kantautuviin uutisiin etukäteen. Näin osaat ottaa kadulla puheeksi paikallisia kiinnostavia asioita. Tämä luo mielikuvaa älykkäistä, ajantasaisista ja tiedostavista aktivisteista.
5. ET SAA jäädä keskustelemaan tyhjänpäiväisten jankkaajien kanssa. Käske heidän poistua. Jos he eivät poistu käskemällä, heidät täytyy ohjata pois. Poikkeuksena on tilanne, jossa kuvaat myös itse materiaalia aktivismista, jolloin voit tuottaa nettiin humoristisen videon, jossa jankkaaja tehdään naurunalaiseksi.
6. Kun annat lentolehtisen vastaantulijalle, älä ole tuppisuu! Kehitä hyvä ”iskurepliikki”, jolla aloitat heti keskustelun. Katso suoraan silmiin, hymyile ja ojenna lentolehtinen niin, että vastaantulijan on pakko ottaa se.
7. Harjoittele ulkoa vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. Järjestölläsi tulisi olla tätä varten Usein kysytyt kysymykset ‑osio esimerkiksi verkkosivuillaan.
8. Älä ole passiivinen osapuoli. Älä tyydy pelkän vastailijan rooliin. Kysy ihmisiltä heidän tuntojaan ja kokemuksiaan. Kysy heiltä, millaisessa Suomessa he haluaisivat elää ja mikä on pielessä. Kysy myös, mitä he olisivat valmiita tekemään paremman yhteiskunnan eteen.
9. Ohjaa kiinnostuneet ihmiset järjestösi verkko- tai somesivuille. Suosittele myötämieliselle keskustelukumppanille AINA hänen persoonastaan riippuen jotain jäsenyyden tai taloudellisen tukemisen muotoa. Pyri saamaan jokaisesta aktivismitapahtumasta maksimihyöty irti.
10. Ole kunnioittava, huumorintajuinen ja ystävällinen!
11. Jos tilanne eskaloituu esimerkiksi äärivasemmiston provokaatioiden vuoksi ja sinut otetaan kiinni, älä puhu poliisille etenkään järjestöstäsi tai tovereistasi. Sinulla on laillinen oikeus pysyä kuulusteluissa vaiti.
12. Et saa antaa lausuntoja poliisille tai tiedotusvälineille. Ohjaa heidät tapahtuman vastuuhenkilön luo.
13. Marssiessa ei syljeskellä, pidetä käsiä taskussa, puhuta tai sooloilla.
14. Ole erityisen tarkka toiminnastasi, kun ulkopuolinen kuvaa. Et voi lain mukaan pyytää häntä lopettamaan kuvaamista, älä siis aloita väittelyä. Mikäli kuvaaja pyrkii sabotoimaan toimintaa, voi kameran sysätä häneltä pois.

Johtoryhmän vastuut

1. Varatkaa tarpeeksi aikaa (1−2 tuntia) katuaktivismin alustamiselle. Varmistakaa, että kaikki tietävät miten toimitaan ja mikä päivän aikataulu on. Ottakaa kyselykierros, jossa jokaisen aktivistin on keksittävä vähintään yksi kysymys.
2. Pitäkää huoli siitä, että vastuut on jaettu hyvissä ajoin ennen aktivismia.
3. Aktivistien on pysyttävä tiiviisti toistensa lähellä. Lapunjakajat eivät saa levitä omille teilleen.
4. Megafonimiehen tai muun keskeisen henkilön ympärillä oltava assistentin lisäksi 2–3 TURVAMIESTÄ. Turvamiehet ohjaavat esimerkiksi huutelijat pois ja he lähtevät ensimmäisinä ratkomaan ongelmia. Kun aktivistit kuulevat hälytysäänen (esimerkiksi megafonista), he lähtevät seuraamaan turvamiehiä. Marssiessa 1–2 turvamiestä kävelee n. 5 metriä eturivin edessä ja he varmistavat, ettei muodon tiellä ole ihmisiä tai muita esteitä.
5. Johtoryhmän vastuulla on järjestön kunnian suojelu. He varmistavat, että esimerkiksi häiriköiden synnyttämät ongelmat ratkotaan.
6. Materiaalia (esimerkiksi lentolehtisiä) on oltava RIITTÄVÄSTI mukana. Tätä varten on hyvä nimetä materiaalista ja muusta aktivismirekvisiitasta vastaava henkilö.
7. Mikäli aktivismin yhteydessä myydään myös kannatustuotteita, myyntitavasta on päätettävä aina etukäteen. Koju voi sijaita esimerkiksi lippujen läheisyydessä, jolloin lapunjakajat voivat ohjata kiinnostuneet myyntipisteelle keskustelun päätteeksi.
8. Aktivistien käytös on pidettävä kurinalaisena. Kun lähdetään joukolla julkisesti liikkumaan paikasta toiseen, ”häröpalloontuminen”, tupakointi, syljeskely, kiroilu jne. ovat ehdottomasti kiellettyjä. Aktivistit saavat ”ottaa rennosti” vasta, kun on siirrytty esimerkiksi takaisin autoihin.
9. Lippuja ja muuta rekvisiittaa kantavien on seistävä sekä liikuttava symmetrisesti ja erityisen edustavasti.
10. Konfliktitilanteessa kaikki kerääntyvät nopeasti tiiviisti yhteen ja odottavat johdolta toimintakäskyjä. Joukossa on voimaa.

Lue myös artikkelisarjan osat 1, 2, ja 3!