Sinimusta Liike ei kannata avointa suomalaisuutta

Voit täyttää kannattajakortin osoitteessa: https://puoluerekisteri.fi/puolue/26

Sinimustan Liikkeen arvomaailmassa suomalaisten kansallinen olemassaolo on poliittisen toimintamme perusta, josta kaikki muut ohjelmakohtamme ovat johdettavissa. Liikkeemme vastustaa politiikkaa, jonka se näkee tukahduttavan suomalaisten lisääntymistä ja kulttuurillista itseilmaisua kuin myös toimenpiteitä, jotka kasvattavat vierasmaalaisten lukumäärää maassamme. Sinimusta Liike ei ole ainoastaan maahanmuuttokriittinen liikehdintä, joka arvostelisi nykyisin maassamme harjoitetun maahanmuuttopolitiikan aiheuttamia lieveilmiöitä, vaan kokonaisvaltainen kansallismielinen puoluehanke, jolle maahanmuuttopolitiikka on ainoastaan yksi osa laajempaa väestöpoliittista ohjelmaamme.

Liikkeemme näkökulmasta maahanmuuttokritiikki on riittämätön työkalu väestönmuutoksen aiheuttamien ongelmien ratkaisuun, sillä se puuttuu ainoastaan tulevaan muuttoliikkeeseen, ei maassa jo valmiiksi olevaan muukalaisväestöön. Maahanmuuttokritiikkiin sisältyy myös usein ajatus, jonka mukaan maahanmuutto on jaettavissa ns. hyötymaahanmuuttoon ja haittamaahanmuuttoon, joiden ryhmittely toteutetaan usein puhtaasti taloudellisin perustein. Kansallismielisyydestä irrotettuun maahanmuuttokritiikkiin sisältyy myös usein oletus, jonka mukaan vieraasta ihmisestä voi tulla suomalainen muiden joukossa, mikäli hän onnistuu yhteiskuntaan integroitumisessa. Kuten haitta-ja hyötymaahanmuuton jaottelussakin, myös integroitumisen astetta kuvataan usein taloudellisilla parametreillä. Mikäli vierasmaalainen henkilö kykenee Suomessa elättämään itse itsensä, eikä hän aiheuta välitöntä turvallisuusuhkaa, hän ikään kuin ”suomalaistuu”. Tällöin suomalaisuus lakkaa kuitenkin tarkoittamasta muista erillistä etnisyyttä, ja siitä muuttuukin ainoastaan yleisen työllistymisen ja ahkeruuden synonyymi.

Sinimusta Liike ei usko avoimeen suomalaisuuteen

Sinimustan Liikkeen mielestä suomalaisuus perustuu historialliselle, kielelliselle, kulttuuriselle ja biologiselle kokonaisuudelle, johon liitytään syntymän, ei yleisen taloudellisen toimeliaisuuden perusteella. Tämä jaottelun perusteella maassamme asuvat vierasmaalaiset eivät lukeudu samaan kansalliseen jatkumoon kanssamme, eikä heitä siksi tule yrittää erikseen integroida tai suomalaistaa osaksi kansakuntaamme.

Liikkeemme vastustaa viimeiseen asti nykyistä väestökehitystä, jossa suomalaiset ajautuvat ensin alueelliseksi ja lopulta kansalliseksi vähemmistöksi omassa kotimaassaan. MID:n ennusteiden mukaan vierasmaalaisten lukumäärä tulee kasvamaan lähes puolella miljoonalla vuoteen 2040 mennessä, samaan aikaan kun suomalaisten lukumäärä laskee saman verran. Vuonna 2020 vierasperäisten ihmisten määrä 30–34-vuotiaissa oli jo 13 prosenttia, ja pääkaupunkiseudulla syntyneistä lapsista heitä oli jo joka neljäs. Erityisesti afrikkalaistaustaisten henkilöiden lukumäärä kasvaa myös voimakkaasti maahanmuutosta riippumatta, sillä heidän perheensä ovat huomattavasti suomalaisia ja eurooppalaistaustaisia maahanmuuttajia suurempia. Tilastokeskuksen mukaan afrikkalaistaustaisten osuus kaikista maahanmuuttajista kaksinkertaistuu toisessa sukupolvessa. Vaikka maahanmuutto lopetettaisiinkin seinään, se ei riittäisi enää pitämään Suomea suomalaisena.

Maassamme on käynnissä väestönmuutosprosessi, jossa maamme nuoret sukupolvet koostuvat suuremmissa määrin rodullisesti, kielellisesti ja uskonnollisesti meille vieraasta väestöstä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että entistä suurempi osa suomalaisten julkisista resursseista kanavoituu ei-suomalaisille, jotka muodostavat myös alati kasvavan etnisten äänestäjien joukon. Nykyinen väestönmuutos ei olisi mahdollinen ilman suomalaisten omia resursseja.

Kotoutumisen sijasta kotiuttaminen

Sinimusta Liike pitää Ruotsin ongelmalähiöitä esimerkkinä siitä, mihin nykyinen väestökehitys johtaa myös Suomessa. Hjällbon ja Rinkebyn kaltaisissa ongelmalähiöissä, joiden asukkaista yli 90 % on maahanmuuttajia, valtaa pitävät jo muut tahot kuin valkoinen keskusvalta. Liikkeemme näkökulmasta kyseiset alueet ovat jo ”menetettyjä”, eikä niiden ongelmia voida enää korjata maahanmuuttopoliittisin tai kotouttamisen keinoin. Sama ilmiö on havaittavissa myös Suomen pääkaupunkiseudulla, jossa vierasmaalaiset muodostavat jo enemmistön monilla asuinalueilla, joista suomalaiset ovat paenneet jo hyvän aikaa sitten.

Kotouttamisen ja tiukemman maahanmuuttokontrollin sijasta Sinimusta Liike kannattaa aktiivista kotiuttamista, eli vierasmaalaisten määrän vähentämistä nykyisestä. Tämän päämäärän varmistamiseksi liikkeemme haluaa tyrehdyttää työperäisen maahanmuuton, sekä vähentää sen perusteella hyväksyttyjä oleskelulupia. Liikkeemme vastustaa kiintiöpakolaisjärjestelmää, ja pyrkii muuttamaan kansalaisuuslakia siten, että kansalaisuus pysyisi ainoastaan syntyperäisten suomalaisten etuoikeutena. Vastustamme myös toistaiseksi voimassa olevia oleskelulupia, ja supistaisimme pisimmän mahdollisen oleskeluoikeuden viisi vuotta pitkäksi, joita pyrittäisiin lähtökohtaisesti myöntämään ainoastaan eurooppalaisille siirtolaisille.

Liikkeemme vaatii myös humanitääristen maahanmuuttajien oleskeluoikeuden ja myönnettyjen kansalaisuuksien välitöntä uudelleenarviointia, sekä niiden henkilöiden välitöntä palauttamista, joiden kotimaata voidaan pitää tarpeeksi turvallisena paluun mahdollistamiseksi. Liikkeemme mielestä turvan tarve mitätöityy, jos vaaralliseksi koetussa maassa on kuitenkin mahdollista säännöllisesti lomailla ja käydä vaimonhakumatkoilla. Palautusten mahdollistamiseksi Suomen tulee neuvotella maahanmuuttajien lähtömaiden kanssa sopivasta palautusrahasta, jonka kehitysmaat saavat, mikäli ne suostuvat ottamaan maanmiehensä vastaan sekä myöntämään näille oikean isänmaansa kansalaisuuden.

Sinimustan Liikkeen päämääränä on suomalainen Suomi, jota asuttaa suomea puhuva, suomalaisiksi itseään kutsuva valkoinen kansa.

Lähde