Jäsenen kynästä: Koulutuksen merkitys

Voit täyttää kannattajakortin osoitteessa: https://puoluerekisteri.fi/puolue/26

Laadukas koulujärjestelmä on eräs seikka, josta Suomi tunnetaan maailmalla. Koulutus on myös suomalaisten itsensä arvostama asia. Hyvä peruskoulu antaa tasa-arvoisemmat lähtökohdat lapsille, ja ilmainen yliopisto mahdollistaa kouluttautumisen varallisuudesta riippumatta. Tällaiset järjestelyt toimivat hyvin, kun ne ovat suunnattu ja rajattu suomalaisille.

Sinimusta Liike kannattaa suomalaisnuorten lähtökohtien tasaamista, niin että kaikilla on mahdollisuus monipuoliseen oppimiseen ja harrastamiseen jo peruskoulussa. Maksuton ja terveellinen kouluruoka on niin ikään tärkeä osa oppimista, sillä myös terveellisten elintapojen opetus on hyvä sisällyttää koulutukseen. Liikuntaharrastusten tukemisella pyritään siihen, että lapsista ja nuorista kasvaa hyvinvoivia ja pystyviä aikuisia. Laadukas koulutus takaa sen, että meillä riittää maassamme osaajia omasta takaa myös tulevaisuudessa.

Edellä mainittuja asioita kannattaa ainakin periaatteen tasolla moni suomalainen puoluekannasta riippumatta. Sinimusta Liike tahtoo kuitenkin tuoda koulutuskeskusteluun oman näkemyksensä, joka monilta osin saattaa poiketa valtavirrasta tai meneillään olevasta kehityksestä. Sinimustan Liikkeen koulutuspolitiikassa näkyy traditionalismi, suomalaisuuden vaaliminen sekä suorittavan työn arvostuksen palauttaminen.

Koulumaailmassa on viime vuosina korostettu lasten itseohjautuvuutta, oppiaineiden rajojen ylittämistä ja digitaalisuutta. Uusien keksintöjen hyödyntäminen voi olla tarpeellista, mutta uutuuden viehätys ei saisi viedä mennessään eikä teknologiaa pitäisi nostaa itseisarvoksi. Perinteinen käsin kirjoittaminen on motorisesti monipuolisempaa kuin näppäimistön näpyttely ja tavalliset kirjat ovat rauhoittava vaihtoehto älypuhelimille. Ne ovat myös luotettavimpia välineitä esimerkiksi tietoliikenteen häiriöiden sattuessa. Sanonta ”vanhassa vara parempi” sopii tähänkin.

Suomalainen koulu on suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa varten. Koululaitoksen on tuettava yhteiskunnalle hyödyllisiä asioita, kuten tuotettava osaavaa ja tervettä työvoimaa tulevaisuutta ajatellen. Suomalainen koulu on myös ja nimenomaan suomalaisen sivistyksen sekä identiteetin ylläpitämistä varten. Tämä tarkoittaa sitä, että koulussa on tärkeää vaalia ensinnäkin suomen kieltä. Nykyaikana huolestuttavan monen lapsen arjessa englannin kieli jyrää alleen paitsi muut vieraat kielet myös äidinkielemme. Kouluun ja varsinkin yliopistoon on pesiytynyt myös amerikkalaistyylisiä ajatuksia monikulttuurisuudesta, mikä aiemmin ilmeni suomalaisten perinteiden karsimisena ja nyttemmin suomalaisten tai laajemmin valkoisten syyllistämisenä, milloin mistäkin. Sinimusta Liike kannattaa suomalaislasten identiteetin tukemista esimerkiksi siten, että Suomen muinaishistoriasta kerrotaan koulussa laajemmin. Myös uskonnon opetus on syytä säilyttää ja kristillisiä perinteitä pidettävä yllä, sillä ne tuovat henkistä ravintoa maallisessa, materialismin kyllästämässä, elämässä. Vaikka mahdollisuuksien tasa-arvo on hyvä asia, tasa-arvon periaatetta ei tule viedä kiilusilmäiseen tasapäistämiseen asti. Oppilaiden erilaiset tasot on ymmärrettävä, ja tasoryhmiä sovellettava tarvittaessa, sillä se helpottaa sekä oppilaiden opiskelua että opettajan työtä.

Sen sijaan nykyisin vallalla olevaa yliopistoradikalismia on aktiivisesti vastustettava. Suomalainen nuoriso ei tarvitse amerikkalaisten yhteiskunnallisten ongelmien matkimista tänne. Valkoisen syyllisyyden omaksuminen ja itseruoskinta eivät auta nuoria, joilla jo muutekin saattaa olla henkisiä paineita murrosiän tai opiskelun vuoksi. Sen sijaan vieraiden yhteiskuntien monikulttuurisuuskaaosta on hyvä käyttää varoittavana esimerkkinä siinä, millaista jakaantumista ja levottomuutta monikulttuurisuus voi aiheuttaa. Lapsia ja nuoria on koulutettava henkiseen kestävyyteen ja tasapainoon. Kilpaileminen siitä, kuka saa milloinkin esiintyä uhrina, ei ole eteenpäin vievä voima eikä kannusta itsensä kehittämiseen. Nuorisoa on siis kannustettava ottamaan myös vastuuta itsestään.

Suomalainen koulu on suomalaisia varten, muttei laitoksena itseisarvo. Sikäli kun joltakin alueelta katoaa nuoriso, ei korvaavaa tule hakea ulkomailta. Sinimusta Liike näkee, että ulkomaalaiset opiskelijat saavat kyllä tulla opiskelemaan Suomeen, mutta heiltä on perittävä lukukausimaksu. Ulkomaalaisten kouluttautumisen kustantaminen ei ole suomalaisen veronmaksajan tehtävä. Korkeaa koulutusta ei kuitenkaan tule korostaa liikaa käytännön työn kustannuksella. Usein kuultu väite on, etteivät suomalaiset suostu tekemään jotakin työtä, joten tätä vähemmän arvostettua työtä tekemään on tuotava maahan vierastyövoimaa. Osittain tällainen ajattelu johtuu palkasta ja kannustinloukuista, mutta myös yleisestä ilmapiiristä. Se, että tietty prosentti väestöstä lukee itsensä maisteriksi, ei ole itseisarvo. Tärkeää on, että suomalaiset pyörittävät itse omaa yhteiskuntansa eivätkä rakenna vierasväestöstä riippuvaista järjestelmää. Nuoriso on kasvatettava ymmärtämään suorittavan työn arvo. Sairaanhoitajat, roskakuskit ja rakennustyömiehet mahdollistavat myös korkeasti koulutetun tutkijan ja johtajan hyvinvoinnin. On tärkeää, että kouluissa opetetaan siis myös käytännön asioita, kuten kotitaloutta ja käsitöitä sekä luterilaista työmoraalia, jonka mukaan kaikki työ oman yhteisönsä palvelemista.

Kirjoittaja on Sinimustan Liikkeen jäsen.

Lähde: Sinimusta Liike