Suomi Herää ‑puhuja Terhi Kiemunki haastattelussa

Partisaani tavoitti Suomi Herää ‑tapahtumassa puheen pitävän Terhi Kiemungin haastattelua varten. Haastattelussa hän kertoo sekä itse tapahtumatunnelmista että poliittisesta toiminnasta niin Perussuomalaisissa, Kansallismielisten liittoumassa kuten perustamisvaiheessa olevassa puolueessa, jossa hän on mukana.

Pidät puheen tulevassa itsenäisyyspäivän Suomi Herää ‑tapahtumassa. Minkälaiset ovat ennakkotunnelmasi tapahtumasta reilu viikko ennen H‑hetkeä?

”Ensinnäkin kiitän järjestäjiä tavasta jolla on otettu vastaan kaikki osallisiksi haluavat tahot. Tämän tapahtuman ’kutsu saapua’ on ollut todella lämmin ja vastaanottava. Tämä on erinomaista jatkumoa sille yhteishengelle, jota on luotu kansallismielisellä kentällä jo jonkun aikaa.

Tapahtuma on taitavasti valmisteltu ja sen julkikuva on ammattimainen. Se on herättänyt positiivista kiinnostusta ja myös vastustajat ovat mainostaneet tapahtumaa kiitettävästi.

Vastustus valitettavasti saattaa kasvaa käsittämättömiin mittakaavoihin, jopa pääkaupunkiseudun sulkemiseen flunssaviruksen varjolla. En ainakaan itse ole antanut pelolle valtaa ja toivon että kaikesta pelottelusta huolimatta ihmiset lähtevät mukaan noudattaen tietenkin järjestäjien turvallisuusohjeita.”

Mitä puheesi tulee käsittelemään?

”Tulen käsittelemään kansakuntamme olemassaolon ja säilymisen perusasioita. Puhun siitä, miten maatamme vallataan ja kansakuntaamme alistetaan koko ajan kiihtyvällä nopeudella toisaalta kansainvälisen rahavallan voimalla, toisaalta kohtujen kautta.

Edeltävät sukupolvemme ovat rakentaneet meille maata omasta kansastaan huolta pitäen ja itsenäisyyden puolesta taistellen ylpeinä suomalaisuudestaan ja juuristaan. Nykysuomalaiset ovat valinneet johtajia, jotka antavat vastaanpanematta maamme ja uhraavat jälkipolvemme vieraille valloille.

Tahdon herättää suomalaiset taisteluun identiteettimme ja kulttuuriperintömme sekä taloudellisen itsemääräämisoikeuden puolesta. Tahdon lyödä nyrkin pöytään ja käskeä jokaisen lapsistaan välittävän isän ja äidin nousemaan vastarintaan, jotta jälkipolvillammekin olisi jotain minkä vuoksi elää.”

Olet Kansallismielisten liittouman puheenjohtaja. Mikä liittouman olemassaolon pääasiallinen tarkoitus on?

”Kansallismielisten liittouma rekisteröitiin noin kaksi vuotta sitten, mutta se alkoi muodostua jo muutama vuosi aiemmin. Meillä oli ollut jo jonkun aikaa koossa pieni ydinjoukko kansallismielisiä ihmisiä, joiden keskinäinen luottamus oli rikkomaton. Tuolloin Jyväskylän Soldiers of Odineiden keulahahmona toimiva Tero Ala-Tuuhonen otti yhteyttä yhteistyön merkeissä ja järjestimme tapaamisen kesällä 2017, tätä voidaan pitää kesäleiriperinteen alkamisena.

Alkuperäinen tavoitteemme oli saada aikaan kansallismielisten järjestöjen yhteistyöelin, jossa jäseniä olisivat järjestöt ja niitä edustamassa kunkin nimeämät henkilöt. Nimi ’Kansallismielisten liittouma’ viittaa tällaiseen keskusjärjestöön. Aika pian totesimme, että sellaiselle ei ehkä ole kuitenkaan käyttöä. Meillä oli aktiivinen ydinjoukko jossa oltiin tottuneita järjestämään tapahtumia sekä toimimaan yhdessä ja halusimme jatkaa. Pidän pitkäjänteistä yhteistyökykyä vahvuutenamme, me emme riitele titteleistä. Kun olemme asioista eri mieltä, keskustelemme ja tarvittaessa äänestämme lopputuloksen jonka jälkeen siitä ei enää narista.

Sääntöjensä mukaan ’Kansallismielisten liittouma on rekisteröity yhdistys, jonka tarkoitus on tarjota tavallisille suomalaisille politiikkaa kevyempi, ulkoparlamentaarinen tapa vaikuttaa kotimaansa asioihin sekä kannustaa suomalaisia positiivisessa hengessä kansallismielisyyteen yhteiskuntamme toimivuuden, yhteishengen, sisäisen luottamuksen, sisäisen turvallisuuden ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi.

Pyrimme luomaan laajan kansallismielisten ihmisten verkoston, joka tuo ihmisille uskoa tulevaan ja nostaa itsetuntoa sekä mielialaa. Suojelemme kansallista kulttuuria, luontoa ja suomalaista identiteettiä, sekä puolustamme kansallista itsemääräämisoikeutta ja kansallisomaisuutta.’

Pääasiallinen tarkoitus kiteytettynä on verkostoitua ja tarjota samanhenkisille ihmisille verkostoitumisalusta ja vaikuttamiskanava takertumatta epäolennaisiin pikkuseikkoihin. Osallistumme ja annamme tukemme muiden tapahtumiin sekä järjestämme tapahtumia joihin toivotamme avoimesti kaikki mukaan.”

Olet aikaisemmin ollut mukana Perussuomalaisissa jo aikana kun sekin oli vielä pienpuolue. Nyt olet mukana perustamassa uutta kansallisradikaalia puoluetta. Uskallatko jo kertoa, mikä tulee olemaan puolueen kilpailuvaltti äänien saamisessa, kun samoista äänistä kilpailee myös jo merkittävästi isomman koneiston ja brändin omaava Perussuomalaiset?

”Harva tosiaan ajattelee, että Perussuomalaiset oli hyvin vähän aikaa sitten pienpuolue. Moni nykyisistä äänekkäimmistä persuista on mennyt mukaan vasta vuoden 2015 tienoilla, tai jopa vasta nykyisen puheenjohtajan tultua valituksi johtoon. He ovat menneet ’valmiiseen pöytään’, kun kannatus on ollut vahvassa kasvussa ja Perussuomalaiset ovat olleet parlamentaarisesti monopoliasemassa kansallismielisten ääniharavana. Äänekkäät ’persu-uskovaiset’ pitävät kansallismielisyyttä jotenkin omana oikeutenaan. Heidän mielestään kaikkien suomalaishenkisten pitää äänestää ja kannattaa heitä ja jos joku on tästä eri mieltä, hän on kansanpetturi. He ’tuomitsevat’ mielivaltaisesti ihmisiä median ja vihervasemmiston pyynnöstä, mutta olettavat että nämä jäävät kohtelustaan huolimatta puolueensa äänestäjiksi. He kertovat olevansa ainoa vaihtoehto pelastaa Suomi suomalaisille, eikä muilla ole mitään mahdollisuuksia.

He eivät kuitenkaan huomaa että on paljon suomalaisia, jotka eivät hyväksy sitä linjaa, että kun muukalainen oppii kielen ja menee töihin, hänestä tulee suomalainen. Me tarjoamme äänestäjälle vaihtoehdon, joka lopettaa väestönvaihdon Suomessa. Valmistumassa olevassa puolueohjelmassamme ei ole kovin paljon yhtäläisyyttä Perussuomalaisten ohjelman kanssa, meillä on oma uskottava ohjelma ja linja. Toki sieltä löytyy asioita joissa kilpailemme samoista äänistä Perussuomalaisten kanssa, mutta myös asioita joista löytyy vaihtoehto vaikkapa Vihreiden politiikalle. Me kilpailemme äänistä siis ihan yhtä paljon muidenkin puolueiden kanssa, emme erityisesti Perussuomalaisten.”

Tulemmeko näkemään sinut ehdolla jo ensi kevään kuntavaaleissa?

”Harkitsen sitä vielä. Puolueemme ei todennäköisesti ole rekisterissä vielä silloin, mutta kuntavaaleissahan puoluetta ei tarvitakaan. Olisi kuitenkin hyvä olla useampia uskottavia ehdokkaita listalla, vaikka toisaalta Asyl Oulussa on näyttänyt, että kahdellakin ehdokkaalla voi tulla valituksi.

Jos en ole ehdolla, niin annan tukeni Seppo Lehdolle. Haluaisin todella nähdä hänet Tampereen kaupunginvaltuustossa, joka on yhtä suurta teatteria. Siellä lässytetään tuntikausia asioista jotka todellisuudessa on jo päätetty. Olen ollut mukana Tampereen kuntapolitiikassa yli kymmenen vuotta ja koen Tampereen olevan tavallaan menetettyä aluetta, jossa kaikki yritykset vaikuttaa asioihin ovat tuuleen huutamista.

Pelkäänpä että Tamperetta ja sen asukkaita ei enää pelasta vihervasemmistolaisen hallinnon tuhotöiltä kuin sotilasjuntan tekemä totaalinen vallanvaihto. Sen vuoksi en ole vielä ihan varma haluanko olla ehdolla tuohon teatteriin, ainahan on vaara että joutuu jatkamaan kivenä kengässä ja kapulana rattaissa taas seuraavat neljä vuotta.”