Lounais-Suomessa järjestettiin kesäkuun viimeisenä viikonloppuna kansallisradikaali festivaali, johon kuului urheilua sekä musiikkia. Vasaman Mahti ‑nimellä kulkeva tapahtuma järjestettiin nyt kolmannen kerran ja se onkin lunastanut paikkansa merkittävänä kansallisradikaalin toimintakulttuurin rakentajana.
Tapahtuma ei ole pelkästään tapahtuma, johon tullaan katsomaan virallinen ohjelma ja poistutaan paikalta, vaan sinne saavutaan myös tunnelman ja yhteisöllisyyden vuoksi. Paikalla olevat voivat rakentaa sosiaalisia suhteita keskenään sekä tavata vanhoja tuttuja ja muita poliittisia aktivisteja, joiden kanssa voi suunnitella muita projekteja.
Myös Partisaani oli paikan päällä. Saimmekin Ukonvasama-kollektiivin Pauli Kaila ja Teemun hetkeksi istutettua pöydän ääreen tapahtuman loppupuolella haastattelua varten. Vaikka musiikkialakulttuuri ei lukijoitamme kiinnostaisikaan, suosittelemme lukemaan aktiivien näkemyksiä, sillä Ukonvasama on paljon muutakin kuin vain konserttijärjestäjä.
Alamme tässä olemaan aivan Vasaman Mahti ‑tapahtuman loppusuoralla. Tapahtuma järjestettiin nyt kolmannen kerran. Onko teillä jotain sanottavaa viikonlopusta, oliko tapahtuma menestys, terveisiä tai keskisormea kenellekään?
Pauli: ”Tapahtumaa järjestetään nimenomaan laajemman yhteisön luomiseksi. Onkin hienoa nähdä, että ihmiset nimenomaan haluavat tulla paikalle tänne. Sanotaan, että kyseessä on kesän paras tapahtuma. Tänne ei tulla pelkästään bändien takia, vaikka täällä todella timanttinen kattaus onkin, vaan ennenkaikkea tunnelman ja yhteisöllisyyden tunteen vuoksi. En voi järjestäjänä kävellä montaakaan metriä täällä ilman, että joku koko ajan kyselee, tarviiko apua jossain. Se on hieno tunne. Myös tapahtuman kasvun seuraaminen on ollut hienoa. Ensimmäisestä vuodestaan se on kolmin- tai nelinkertaistunut!”
Teemu: ”Ensinnäkin kiitokset kaikille paikan päälle saapuneille! Meillä on todella mahtavia tukijoita. Eri järjestöistä saapui auttavia käsiä paikalle pyyteettömästi antaakseen panoksensa tapahtuman saattamisessa maaliin. Suuret kiitokset siis kaikille tukijoille ja auttajille suurella rakkaudella. Keskisormea voimme näyttää sosiaalisen median älypuhelinaktivisteille. He eivät ole pysäyttäneet meitä ennenkään, eivätkä he tule pysäyttämään meitä jatkossakaan.”
Pidättekö toimintaanne poliittisena, kulttuurillisena vai metapoliittisena, eli molemmat elementit yhdistävänä?
Pauli: ”Näkisin, että molemmat elementit yhdistävänä. Olen varsin epäpoliittinen ihminen, mutta nykypäivänä asia on niin, että mikäli haluat vaikuttaa ympäristöösi, pidetään sitä politiikkana. Eli toimintaa voi kuvailla metapoliittiseksi.”
Teemu: ”Teemme asioita kaikilla osa-alueilla. Olemme ihmisiä, jotka pyrkivät vaikuttamaan ympäristöön ja teemme sen niillä työkaluilla, mitä meillä on hallinnassamme. Vaikkei joku tietty työkalu olisi suoraan hallinnassamme, pyrimme käyttämään sitä silti hyväksemme. Metapolitiikka on siis enemmän juttumme kuin varsinainen politiikka.”
Millaisia ihmisiä pyritte aktivoimaan?
Pauli: ”Ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään jotain. On paljon erilaisia ihmisiä ja jokainen voi käyttää omia taitojaan hyväksi. Taidotonta ihmistä ei ole olemassa. Jos joku ei mukamas osaa mitään, ei hän vain ole aktivoinut itseään oikealla tavalla. Eli ihmiset pitää osata aktivoida oikealla tavalla, jotta he voivat olla hyödyksi aatteelle.”
Teemu: ”Nähdäkseni pyrimme vaikuttamaan jokaiseen ihmiseen tavalla tai toisella. Läheisiin ihmisiin pyrimme vaikuttamaan positiivisesti ja vihollisiin negatiivisesti. Teemme sen niillä rintamilla, joissa itse kykenemme vaikuttamaan.”
Kuinka kansallismielisyys näkyy omassa elämässänne Ukonvasamaan julkisten tapahtumien lisäksi?
Pauli: ”Ukonvasama enemmänkin on meidän omaa elämäämme. Pyrimme tekemään siitä oman elämämme näköisen toimijan. Elämme tiettyjen periaatteiden mukaan aina, eli emme ole mitään ’osa-aikanatseja’.”
Teemu: ”Ukonvasama itsessään kuvaa omaa elämäämme. Pyrimme omalla toiminnallamme vaikuttamaan niihin läheisiin ihmisiimme, joihin kykenemme vaikuttamaan. Se, miten kansallismielisyys näkyy arkielämässä, on esimerkiksi niin, että tuon kansallismielisyyteen esille aina ajasta ja paikasta riippumatta, mikäli siihen tarjoutuu mahdollisuus.”
Mitä mieltä olette kansallisradikaalien järjestöjen yhteistyöstä?
Pauli: ”Se on ehdottomasti hyvä asia. Täälläkin on väkeä erilaisista taustoista sekä eri ryhmistä. On siis hyvä, että kansallismieliset löytävät yhä enemmän sitä yhteistä linjaa pienistä eroistaan huolimatta. Kaikesta ei ole pakko olla samaa mieltä, mutta keskeiset pointit eli isänmaan ja kansan tulevaisuus ovat ne asiat, jotka yhdistävät laajempaa liikettä. Selvästi nykyään enemmän vieraillaan toisten tapahtumissa ja tuetaan toisia. Nykyään ajat muuttuvat koko ajan pahemmiksi ja se myös pakottaa kansallismielisiä tukeutumaan enemmän toisiinsa. Tässä siis syntyy joko tuhkaa tai timantteja, ja me pyrimme olemaan ne timantit.”
Teemu: ”Me pyrimme pitämään positiivisen suhteen jokaiseen mahdolliseen järjestöön ja haluamme nähdä tilanteen, jossa kaikki kansallismieliset toimivat yhdessä niiden yhteisten päämäärien eteen. Emme välttämättä ole se liima, joka liikettä pitää kasassa, mutta edistämme asiaa omalta osaltamme. Erimielisyyksien aika on joskus toisena ajankohtana. Nyt on aika löytää ne yhteiset asiat, mikä meitä yhdistää.”
Pauli on puhunut traditionaalisesta elämäntavasta. Kuinka kansallismielinen suomalainen voi toteuttaa sitä 2000 luvun rappeutunessa yhteiskunnassa?
Pauli: ”Tuo on kyllä hankala kysymys… Asia lähtee siitä itsestään, eli pyrkimällä löytämään oma henkinen puolensa. Kun se on kunnossa, aloita fyysinen itsesi kehittäminen. Traditiossa on aina kyse jatkuvuudesta ja omista jälkipolvista. Sinun ei siis tarvitse asua maatalossa ja elää sitä traditionaalista elämäntyyliä, vaan tulee ymmärtää, mitä se ylipäätään on ja mitä itse siirrät eteenpäin. Kyse on siis ensisijassa henkisestä asiasta, ei pelkästään hyvistä geeneistä. Hyvätkin geenit menevät hukkaan, mikäli henkinen puoli on retuperällä.”
Teemu: ”Me ymmärrämme, minkälainen maailma on vuonna 2020. Se ei kohtele kaltaisiamme ihmisiä erityisen hyvin, mutta oma näkemykseni traditionaalisuudesta on se, miten sinä itse kohtelet maailmaa. Se, miten maailma kohtelee sinua, on yhdentekevää, kunhan itse teet oikein. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että tee oikein, äläkä pelkää ketään niin tehdessäsi. Se kattaa traditionaalisuuden hyvin; mikäli koet tekeväsi oikein itsellesi ja läheisillesi sekä jälkipolvillesi, niin luultavasti teet asiat oikein silloin. Maailma, jossa nyt elämme, ei ole ikuista, vaan se muuttuu koko ajan ja me toivomme, että tulevaisuus on meidän. Me siis teemme asioita muokataksemme ympäristöä meidän näköiseksemme. Kyseessä on pitkä prosessi, mutta siitä traditionaalisuudessa on kyse.”
Pyrittekö Ukonvasaman nimenomaisella toiminnalla vaikuttamaan enemmän kansallismielisen liikkeen sisäiseen kulttuuriin vai laajempaan yhteiskunnalliseen kulttuuriin?
Pauli: ”Pyrimme vaikuttamaan liikkeen sisäiseen kulttuuriin, jotta se voisi pitkässä juoksussa vaikuttaa myös liikkeen ulkopuoliseen kulttuuriin.”
Teemu: ”Me kykenemme ensisijassa vaikuttamaan omiin läheisiin ihmisiin, toisin sanoen me siis pystymme vaikuttamaan nimenomaan kansallismieliseen liikkeeseen ja sen kulttuuriin. Kuitenkin pyrkimyksemme on vaikuttaa paljon isommin. Haluamme siis muodostaa tietynlaisen esimerkin toiminnasta. Mikäli saamme ihmiset ympärillämme toimimaan oikein, saavat he ihmiset heidän ympärillään toimimaan oikein, ja niin edelleen. Eli pyrimme lumipalloefektiin, joka vaikuttaa laajempaan yhteiskuntaan. Jos jokainen pyrkii olemaan paras mahdollinen versio itsestään, luo se esimerkin läheisille ja he lähtevät seuraamaan tätä esimerkkiä.”
Lue lisää:
Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.