Ihmisrotujen välisistä eroista

Teksti on julkaistu alunperin Tiina Wiikin vk-tilillä: https://vk.com/@tiinawiik-ihmisrotujen-vlisist-eroista

Ihmisrotujen välisistä eroista

Otetaanpa pieni ajatusleikki ihmisryhmien välisistä eroista.

Joku kertoo sinulle, että Amazonin sademetsässä on tietyssä paikassa puu, joka on tismalleen samanlainen kuin pihallasi kasvava mänty. Joka oksa on samanlainen, latva on katkennut samalla tavalla ja joka neulanen törröttää samaan suuntaan. Uskotko tätä ihmistä suoriltaan?

Toivottavasti et, koska varmastikin tiedät sen verran puiden kasvusta, että puut ensinnäkin ovat yksilöitä, eivät tehtaan linjalla tuotettuja, joten kahta täysin samanlaista ei voi olla. Toisekseen tiedät kasvuympäristön vaikuttavan siihen, millaisia puita voi sademetsässä kasvaa.

No tämä ihminen sitten lisää kierroksia tarinaansa. Hän näyttää sinulle kuvan Amazonin kapokkipuusta, joka ei muistuta etäisestikään sitä pihasi mäntyä. Sitten hän kertoo, että vaikka se kapokkipuu on ulkoisesti äkkiseltään ihan erilainen, ja sinulla ei ole mitään syytä uskoa sillä olevan juurikaan yhtäläisyyksiä pihapuusi kanssa, oikeasti se kapokkipuu on ominaisuuksiltaan ja sisäisesti täsmälleen niin kuin se pihapuusi.

Uskotko? No et varmasti ilman vahvoja, kiistattomia todisteita asiasta, mutta tuskin niitä edes vaivautuisit kyselemään, koska väite on niin älytön, että kokisit sen älykkyyttäsi loukkaavaksi ja toivottaisit puutarinoiden kertoilijan helvettiin.

Ja mistä tämä suhtautumisesi johtuu? No juuri siitä, että tiedät sen verran puista ja ylipäänsä elinympäristön ja evoluution vaikutuksesta lajeihin, että tämän yleistietosi pohjalta pystyt tunnistamaan absurdit väitteet.

No sitten Facebook-seinällesi tulee silakka näyttämään lapsekasta kuvaa eriväristen kanamunien samanlaisesta sisällöstä väittäen, että kaikki ihmiset ovat sisältä samanlaisia, vaikka ulkoa he olisivatkin erilaisia, ja hän todennäköisesti itse uskoo siihen täysin vilpittömästi.

Miten hän voi uskoa siihen? No tietämättömyydestä. Samoin kuin sinä voisit uskoa hulluihin puutarinoihin, jos et tietäisi mitään puista, älyttömiä tarinoita ihmisistä saadaan uskoteltua heille, jotka eivät tiedä paljoakaan ihmisen evoluutiosta.

Tästä päästäänkin ongelman ytimeen. Muistanet, miten koulun biologian tunnilla kerrottiin esim. silmien värin periytymisestä tai siitä, miten koirien ja susien erkautuminen toisistaan alkoi 20 000 – 40 000 v. sitten tai että darwininsirkun evoluutio pystyttiin tunnistamaan yhden sukupolven elinaikana hiuksenhienoista eroista.

Entä muistatko sitä, mitä sinulle kerrottiin siitä, milloin ihmiset lähtivät Afrikasta ja rotujen eriytyminen alkoi? Entä sitä, mitkä kaikki piirteet ovat vahvasti perinnöllisiä? Kuinka perinnöllistä älykkyys tai temperamentti ovat? Kuinka suuria ovat vaikkapa kiinalaisen ja namibialaisen väliset eroavaisuudet?

Tuskin, koska ainakaan minun aikanani tällaisia asioita ei peruskoulussa kerrottu, ja veikkaanpa, että nykypäivänä moisista asioista puhumiseen suhtaudutaan opetussuunnitelman laatijoiden toimesta vielä vastahakoisemmin. Miksi? Kyseessähän on meidän oma lajimme, joten eikö luulisi, että on tärkeämpää tietää sen kehityshistoriasta kuin koirien tai sirkkujen?

Se on tärkeämpää, mutta jos kerrot siitä ihmisille, se herättää heissä kiusallisia kysymyksiä. Kuten vaikkapa sen, että jos darwininsirkkujen hiuksenhienot havaittavat erot yhden sukupolven aikana riittävät tekemään siitä oman alalajinsa, entäs se, kun ihmisrotujen eriytyminen alkoi 1,8 MILJOONAA VUOTTA SITTEN.

Ja nämä ryhmät eivät ole vain eläneet erossa toisistaan sitä aikaa, vaan ne ovat myös eläneet aivan erilaisissa elinympäristöissä, jotka vaativat erilaisia ominaisuuksia. Pohjoisen kansat eivät selviä ilman kykyä ajatella pitkälle ja esim. säästää ruokaa talveksi, joten lyhytnäköiset nautinnon tavoittelijat ovat karsiutuneet keskuudestamme heti alkujaan. He eivät ole voineet selvitä.

Ja mitä älykkäämpi ja pitkänäköisempi olet, sen paremmat mahdollisuudet ovat täällä jälkikasvullasi, joten luonnonvalinta on jalostanut näitä piirteitä populaatiossa koko ajan vahvemmiksi.

Toisissa elinympäristöissä tällaisia piirteitä ei ole tarvinnut. Kun eurooppalaiset saapuivat Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, he kohtasivat metsästäjä-keräilijöitä, ei maanviljelijöitä. Ihmisiä, joilla ei ollut kummempaa tarvetta pitkänäköisyyteen, koska ruokaa pystyi hankkimaan ympäri vuoden, eikä talveksi tarvitse rakentaa suojaa olosuhteilta. Ymmärrettävästi tällaisissa oloissa erilaiset piirteet jalostuvat kuin pohjoisessa.

Kuitenkin sinun halutaan uskovan, että vaikka lukemattomien muiden lajien hiuksenhienot erot riittävät tekemään niistä vähintäänkin eri alalajeja, ihmislajissa ei alalajeja ole laisinkaan, vaikka ihminen on kaikista luonnonvaraisista (ei-jalostetuista) lajeista se, jossa eri ryhmien välisissä fyysisissä ominaisuuksissa on suurimmat erot. Et voi löytää vaikkapa susi- tai sirkkulajia, jossa eri populaatiot eroaisivat piirteiltään niin paljon toisistaan kuin eri ihmisryhmät.

On tarkoituksellista, vaivihkaista aivopesua pitää ihmiset pimennossa oman lajimme historiasta ja ruokkia heissä sitä käsitystä, että ihminen olisi jollain tapaa luonnon ja evoluution yläpuolella. Kuin me olisimme taikaolentoja, jotka 1,8 miljoonan vuoden erossa ja eri olosuhteissa elämisen jälkeen kehittyisimme prikulleen samanlaisiksi kaikkialla.

Vihervasemmiston tyrkyttämä ajatusmalli on täsmälleen sama kuin jälkimmäinen ajatusleikki puista: että vaikka jo silmin nähden huomaat eroja, sinun pitäisi uskoa, että sisäisesti kaikki nämä ihmiset ovat kehittyneet juuri samanlaisiksi, vaikka sinulla ei ole mitään tieteeseen pohjautuvaa syytä niin uskoa.

Olisi virheellistä väittää, että vaatisi lottovoiton todennäköisyydet, jotta vihervasemmiston käsitys ihmisistä voisi toteutua. Lottovoiton todennäköisyys on paljon suurempi kuin sen, että lukemattomat aivan erilaisissa olosuhteissa eläneet ihmiset olisivat jotenkin välttäneet luonnonvalinnan ja ympäristössä hyödyllisten piirteiden jalostumisen ja kehittyneet täysin samanlaisiksi.

Ja kun tutkimustiedon määrä lisääntyy, muuttuu sen vihervasemmiston ihmiskäsityksen ylläpitäminen koko ajan vaikeammaksi. Vaatii huikeaa mentaaliakrobatiaa yrittää selittää esim. itä-aasialaisten loistava akateeminen suoriutuminen maassa kuin maassa jollain muulla tekijällä kuin sillä, että he nyt vain ovat keskimäärin älykkäitä. Sama pätee niihin ryhmiin, jotka pärjäävät huonomin ympäristössä kuin ympäristössä.

Tässä vihervasemmisto kaivaa itseään kuoppaan. He tekevät ryhmien välisten erojen tunnustamisesta synonyymin rotujen hierarkian tunnustamiselle, vaikka ainutkaan ”roturealisti” ei ole väittänyt, että ryhmät voisi yksioikoiseen paremmuusjärjestykseen laittaa. Sehän riippuu täysin siitä, mitä ominaisuutta mitataan: arvioitko älykkyyttä, luovuutta vai kenties urheilullista kyvykkyyttä. Lista päätyy olemaan aivan erilainen riippuen siitä, minkä piirteen valitset.

Viime kädessä tämä kaikki on vain yksi versio vihervasemmiston orwellilaisesta vallankäytöstä. Samoin kuin 1984:ssä ihmisten oli hyväksyttävä, että 2+2=5, mikäli valtaapitävät niin sanoivat, useissa eri asioissa sinulta vaaditaan nyt niin oman elämänkokemuksesi, omien havaintojesi kuin tieteellisen maailmankuvankin hylkäämistä, jotta ajattelusi pysyy sosiaalisesti hyväksytyllä alueella.

Enkä halua kuulla kenenkään sanovan, että ”nykyään ei saa sanoa, että X”. Kyllä saa. On aivan itsestäsi kiinni, leikitkö mukana tuossakin valeessa vai seisotko rohkeasti totuuden puolella. Seuraamuksia jälkimmäisestä voi tulla, mutta vastuuta omista sanomisistasi tai vaikenemisestasi et voi kenellekään muulle sälyttää. Jos vaikenet, he ovat jo voittaneet.