Radikaali arkisto: Eugeniikkaa!

Hiljattain ystäväni kävi mielenkiintoisen keskustelun paikallisen vasemmistoaktiivin kanssa. Kun rupattelu siirtyi muinaiseen Spartaan ja spartalaisten rakkauteen rotuhygieniaa kohtaan, veti punakone maton ystävän jalkojen alta. Tai niin hän ilmeisesti uskoi tekevänsä. On kuulemma mahdotonta puhua spartalaisesta eugeniikasta, sillä koko termi keksittiin vasta 1800-luvun lopulla. Rotuhygienian ja rasismin sijaan spartalaiset valtarakenteet olikin pystytetty ilmeisesti kansallisbolševismin aatteelliselle perustalle. Hämmentävää.

Tämä ei toki ollut ensimmäinen kerta, kun marxistinen ajattelija pyrkii kirjoittamaan rotuajattelun historiaa uusiksi. Tutustuipa sitten nuorille suunnattuun, kouluissa jaettavaan antirasistiseen materiaaliin tai vastavirtaan uivien vasemmistolaisten vaihtoehtomedioiden julkaisuihin, ei samaan perusvalheeseen voi olla törmäämättä. Marxilainen ajattelu roikkuu kynsin ja hampain aatteellisessa oljenkorressa, jonka mukaan rotuajattelu ja biologinen ihmiskuva eivät itse asiassa ole koskaan kuuluneet ihmisyyteen. Marxistit väittävät silmät loistaen, että ennen valkoisten eurooppalaisten pirullisia töitä, kuten kolonialismia ja mustien orjuuttamista, kansat eivät jakaneet ihmisiä perinnöllisin perustein ”meihin” ja ”muihin”. Heidän mielestään siis koko rotuajattelu ja oletus siitä, että rotua voisi jalostaa valvotulla perhepolitiikalla, ovat vain muhkeita valheita, joilla valkoisten valta-asema muiden kansojen riistäjinä pyritään oikeuttamaan. Vaikka spartalaiset kelpuuttivat fyysisesti vain kauneimmat ja vahvimmat kansalaisiksi ja vaikkeivät he tahtoneet sekoittua vieraiden kansojen kanssa, ei kyse ollutkaan marxilaislogiikalla rotuajattelusta.

Rasisminvastustajat uskovat siis, että ennen valistuksen aikaa, modernia biologista tutkimusta ja valkoisten tutkimusmatkoja maailman ääriin ihmismielissä vallitsi jonkinlainen moraalinen kulta-aika, jota eivät varjostaneet syrjinnän ja perinnöllisyyteen perustuvan ihmiskuvan haamut. Koska perustelut väitteelle ovat vähintäänkin ongelmalliset, herää kysymys, mistä asennevamma versoaa? Miksi vasemmisto karttaa rotuhygieenistä ajattelua kuin persialaiset hopliittien keihäitä?

Eugeniikka tarkoittaa lyhyesti sitä, että ihminen ottaa evoluution ohjakset käsiinsä. Eugeniikka on biologian ja perinnöllisyyden lait huomioivaa väestöpolitiikkaa, joka pyrkii karsimaan yhteisöstä esimerkiksi sairauksia, matalaa älykkyyttä, mielenterveyshäiriöitä ja epäedullisia luonteenpiirteitä aiheuttavia perintötekijöitä. Tämä tehdään esimerkiksi rajoittamalla perinnöllisesti sairaiden mahdollisuuksia lisääntyä. Joissain tapauksissa se voi merkitä epäkelvon ja muille vaarallisen aineksen eristämistä yhteiskunnasta kokonaan. Eugeniikan vaikutukset eivät ole uskonasioita, sillä geenit vaikuttavat todistetusti ihmisen fyysisten ominaisuuksien lisäksi hänen mieleensä ja ajatteluun. Vaikka eugeniikka määriteltiin tieteellisesti vasta 1883, ovat ihmiset aina tienneet, että lapset tulevat vanhempiinsa, ja että esimerkiksi vaikeasti vammaisten ei tulisi perustaa perhettä.

Vielä nykyäänkin Suomen laki mahdollistaa mielisairaalassa olevan naisen pakkosterilisoinnin. Ennen 1950-lukua rotuhygienialla, avioliittojen säännöstelyllä ja perinnöllisesti sairaiden pakkosterilisaatioilla oli länsimaissa huomattava tuki niin oikealla, vasemmalla kuin kansallismielisten keskuudessa. Sitä kannattivat niin valkoiset kuin juutalaisetkin. Esimerkiksi tunnettu juutalainen anarkofeministi (!) Emma Goldman pidätettiin moraalittomasta käytöksestä levitettyään englannin- ja jiddišinkielistä pamflettia, jonka mukaan vähäosaisten ei tulisi lisääntyä. Eugeniikkaa tutkineiden historioitsijoiden mukaan rotuhygienian siivet katkaistiinkin toisen maailmansodan jälkeen siksi, että siitä oli tullut synonyymi hitleriläisyyden kanssa. Koska valtapolitiikan painopiste oli siirtynyt Israelin nuoreen valtioon ja sionistiseen Yhdysvaltoihin, oli kaikki ajattelu, joka potentiaalisesti ruokki valkoista kansallismielisyyttä ja juutalaisvastaisuutta, revittävä juurineen länsimaista. Holokaustiteollisuus toisin sanoen tappoi eugeniikan. On vaikeaa välttää ajatusta, että luultavimmin monet piinkovat sionistitkin totesivat myöhemmin, että rotuhygieniakiellon myötä lapsi heitettiin pesuveden mukana. Kuuluuhan juutalaisten oma historia parhaisiin esimerkkeihin perintötekijöiden merkityksestä kansan menestykselle. Juutalaiset saavat kiittää nykyisestä taloudellisesta ja maailmanpoliittisesta asemastaan perinnöllistä älykkyyttään, joka on puolestaan heidän haasteellisen historiansa perua. Koska juutalaiset ovat aina olleet inhon ja vainon kohteita, on valinta suosinut juutalaisyhteisöjen älykkäimpiä ja neuvokkaimpia yksilöitä. Nykyjuutalaiset ovatkin niiden jälkeläisiä, jotka onnistuivat keinottelemaan itsensä turvaan samalla, kun perheiden hitaat ja heikkolahjaiset yksilöt kokivat karvaan kohtalon.

Historia todistaa, että vahvoja ja älykkäitä yksilöitä suosivat kansat selviävät ja menestyvät. Millainen esimerkiksi meidän sukupolvemme jo olisi, jos 1920-luvulla alkaneet väestölliset ohjelmat olisivat kyenneet tehokkaasti ja keskeyttämättä karsimaan vaikeimpia kansantauteja ja edesauttamaan älyllisesti ja ruumiillisesti etevimpien syntyvyyttä? Millainen Suomi olisi vaikkapa 50 vuoden päästä?