Tradeka – työväen yhteisomistajuudesta puolueiden rahoitukseen

Sosiaalisessa mediassa on liikkunut Tradekan omistaman Restel Oy:n mainos, jossa he haluavat ostaa ravintola- ja baariyrittäjien yritykset laajentaakseen Restelin ketjuravintoloita ja baareja. Partisaanikin on tehnyt artikkelin kyseisestä mainoksesta (Koronakommunismia: Vasemmistopuolueiden megarahoittaja Tradeka rakentaa ravintolamonopolia) ja Tradekasta yleensä (Tradekan ilmastokommunisti vaatii ulkomaalaista halpatyövoimaa Suomeen). Tässä artikkelissa pureudumme tarkemmin Tradekan rakenteeseen, kenellä on määräysvalta Tradekan omistuksiin ja miten se on ristiriidassa Tradekan itse ilmoittamien tavoitteiden kanssa.

Tradeka-konsernin rakenne

Kun yleensä puhutaan Tradekasta, sillä tarkoitetaan Osuuskunta Tradekaa, johon kuka tahansa voi liittyä maksamalla osuusmaksun. Osuuskunta Tradeka muodostettiin 1990-luvun laman jälkeen ensimmäisten velkasaneerausten yhteydessä. Samana vuonna myös vähittäiskauppatoiminta siirrettiin uuden osakeyhtiön Tradeka Oy:n alaisuuteen. Merkittävin muutos kuitenkin tehtiin vuonna 2014, jolloin konsernin liiketoiminnan hallinta siirrettiin Tradeka-Yhtiöt Oy holding-yhtiöön. Osuuskunta Tradeka omistaa 98% Tradeka-Yhtiöt Oy:n osakkeista.

Tradeka-Yhtiöt Oy:n alaisuudessa toimivat Restel Oy, Tradedot Oy (Lehtipiste Oy), Tradeka-sijoitus Oy, Tradecare Oy (Med Group Oy) ja Tradecar Oy (A‑Katsastus ja Ajovarma). Monelle nämä ovat tuttuja yrityksiä arkisesta elämästä ja osa näistä ovat lähes monopoliasemassa toimialallaan. Se mikä tekee tästä omistajanvaihdoksesta vastenmielistä, on määräysvallan jako. Vuoden 2014 uudistuksessa nimittäin luotiin myös kaksi säätiötä, Tradekan säätiö ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiö. Näille kahdelle säätiölle annettiin 51% määräysvallasta, vaikka ne omistavat vain 2% hallitsemansa yhtiön osakkeista.

Konserniin kuuluu myös Tradeka-palvelut Oy, joka on kokonaan Osuuskunta Tradekan omistama ja se vastaa jäsenpalveluiden ja ‑etujen käytännön toteuttamisesta. Tämä on ainut osa, johon osuuskunnan jäsenellä on määräysvaltaa vuoden 2014 uudistuksen jälkeen ja tämä yhtiö päättää vain jäsenille tarjottavista eduista.

Osuuskunta Tradekan hallituksen puheenjohtaja on Eero Heinäluoma ja hallituksen jäsenistä löytyy muun muassa Paavo Arhimäki, Jukka Kärnä ja Hilkka Ahde. Eli kun demari- tai vasemmistopoliitikko ei enää nauti äänestäjiensä suosiota, voi heidät monesti löytää näiden järjestöjen hallituksista.

Säätiöiden koostumus ja toiminta

Kuluttajaosuustoiminnan säätiön hallituksessa istuu tällä hetkellä Ilkka Sepponen, Sinikka Näätsaari, Juha Pikkarainen, Marjatta Stenius-Kaukonen ja Antti Vuolanne. He ovat kaikki SDP- tai Vasemmistoliiton aktiiveja. Tällä säätiöllä on 5% määräysvallasta Tradeka-Yhtiöt Oy:n toimintaan ja 0,2% omistus Tradeka-Yhtiöt Oy:n osakkeista.

Tradekan säätiöllä on 46% määräysvallasta ja 1,8% omistajuus Tradeka-Yhtiöt Oy:n osakkeista. Tradekan säätiön hallituksen valitsee valtuuskunta, jonka nimittävät säätiön säännöissä mainitut yhdeksän tahoa. Jokaisella taholla on oikeus nimetä yksi edustaja valtuuskuntaan. Nämä tahot ovat Vasemmistoliittoon sidoksissa olevat Kansan sivistystyön liitto, Yrjö Sirolan säätiö ja Avantisäätiö; SDP:n puoluetoimiston osoitteekseen ilmoittavat Työväenlehdistön kannatusyhdistys, Työväen Sivistysliitto, Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta sekä Kiinteistö Oy Karihaara; SDP:n, Vasemmistoliiton sekä SAK:n yhdessä hallitsema säätiö Kansan sivistysrahasto ja viimeisenä kommunistien hallitsema Demokraattinen sivistysliitto.

Tradekan säätiön ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiön muodostamiseen käytettiin yli 20 miljoonaa euroa osuuskunnan varallisuutta eli osuuskunnan omaisuudella luotiin järjestely, jolla vietiin jäsenten määräysvalta liikentoimintaan. Koska molemmat säätiöt ovat SDP:n, Vasemmistoliiton ja kommunistien hallussa, niin käytännössä koko Tradekan nykyinen toiminta on näiden puolueiden vallan ja rahoituksen turvaamista. Vuoden 2014 muutosta perusteltiin sillä, ettei varakas osuuskunta joutuisi ”vääriin käsiin” eli osuuskunnan jäsenten tahdon alaisuuteen Persujen jytkyn ja yleisen tyytymättömyyden vallitessa.

Säätiöt ovat myös ahkerasti jakaneet apurahoja samoille poliittisille tahoille, jotka pitävät hallussaan määräysvaltaa liiketoiminnasta sekä näiden lähellä toimiville poliittisille järjestöille ja monikulttuurisuutta edistäville järjestöille ja tahoille. Myönnettyjä apurahoja pääsee katsomaan säätiöiden kotisivuilta, joko suoraan sivuilta tai sitten vuosikertomuksista. Esimerkkinä mainittakoon vuotuiset kymmenien tuhansien apurahat Vasemmistofoorumille, Kansan Sivistystyön Liitolle ja Työväen Sivistysliitolle, milloin mihinkin hankkeeseen.

Osuuskunnan jäsenen rooli

Osuuskunta Tradekan mukaan heidän toimintansa ”johtoajatuksena on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen.” Mitä merkitystä on omistajuudella, jos ainoa asia mistä omistajat voivat päättää on heille tarjotut omistajajäsenedut? Kuinka ”inhimillistä” on markkinatalous, jossa 98% omistusosuudella saat 49% määräysvallan? Osuuskunnan jäsenyys on muutettu muutamien yritysten alennuskupongiksi, ydintoiminnan muuttuessa vasemmistopuolueiden rahoitustahoksi ja palkkiovirkojen palkanmaksuautomaatiksi.

Osuuskunnan jäsenyyden voi kuitenkin irtisanoa ja osuusmaksun saa takaisin. Osuuskunta Tradekan osuusmaksu on 33,64€ ja vuoden 2020 lukujen mukaan jäseniä oli reilut 206000. Jos kaikki eroaisivat osuuskunnasta, tekisi se vajaan 7 miljoonan euron loven Osuuskunnan kassaan. Ennen kaikkea se jättäisi korruption kaikkien nähtäville, puolue- ja säätiökytköksineen. Mitään vaikutusmahdollisuutta osuuskunnan kautta ei enää ole, sillä säätiöt pitävät hallussaan enemmistöä määräysvallasta ja näihin säätiöihin eivät pääse kuin oikean puoluekirjan ja lojaaliteetit omaavat henkilöt.

Lähteet:

www.tradeka.fi
www.kotsaatio.fi
www.iltalehti.fi/kotimaa/a/664d12ac-dbfd-4d87-bfc7-575ee36b7df7