Lukijan kynästä: Kriittinen analyysi Pohjolan pojat ‑sarjasta

Maanantaina 16.9.2024 Yle Areenaan putkahti lyhyt dokumenttisarja, jossa norjalainen toimittaja Martha Antonette Solli tutkii pohjoismaisia "äärioikeistolaisia" piirejä ja tapaa kansallismielisiä vaikuttajia.

Lukijan mielipide

Dokumentti ei sinänsä poikkea muista valtamedian reportaaseista. Sollin dokumentti on täynnä valheellisia vihjauksia, terrorismilla pelottelua ja varsin epärehellistä editoinnin käyttöä, jonka tarkoitus on saada kansallismielinen kenttä näyttämään tikittävältä aikapommilta ja nostattamaan moraalipaniikkia kansallismielisyyden noususta. Pohjolan pojat ei kuitenkaan ollut yksinomaan huono dokumentti. Se näytti onnistuneesti kansallismielisen kentän sisäisen todellisuuden tyypillisten valtamedian luomien uhkakuvien sijasta.

Tyypillinen valtamedian seuraaja kuitenkin näkee kansallismielisen kentän jonakin salaperäisenä naamioituneiden miesten terroristikerhona, jossa suunnitellaan milloin väkivaltaa vähemmistöjä vastaan, milloin terroritekoja yhteiskunnan romahduttamiseksi. Tällaiselle lukijalle voi siis tehdä hyvää nähdä tervehenkisiä nuoria miehiä puhumassa terveellisestä elämäntavasta ja itsensä sivistämisestä kansallismielisen aatteen perspektiivistä.

Sarjan jakso 1: ”Valmiina taisteluun”

Ensimmäinen puolitotuus tulee vastaan heti introssa, jossa PST:n (Norjan suojelupoliisi) edustaja kertoo ”ääriajattelun nousevan epävarmoina aikoina” ja selittää nationalismin suosion johtuvan taloustaantumasta, pandemiasta sekä Gazan ja Ukrainan sodista. Siv Sørensen jättää mainitsematta yhden olennaisen nykyajan kriisin, jolla saattaisi olla jotain vaikutusta nationalismin nousuun.

Hallituksen edustajan on helpompi selittää vastavalistuksellisten tahojen menestys tekijöillä, joihin he eivät voi vaikuttaa. Todellisuudessa Pohjoismaiden hallitukset ovat itse luoneet omat vastaliikkeensä pyrkimällä korvaamaan alkuperäisväestön ulkomaalaisella työvoimalla. Myös ääriajattelu on terminä harhaanjohtava, sillä ehdoton enemmistö ihmisistä maailmanhistoriassa olisi ”radikaaleja ääriajattelijoita” nykystandardeilla mitattuna. Rakkaus omaa kansaa ja isänmaata kohtaan on historiallinen normi ja ihmisille erittäin luonnollista toimintaa.

Jakson ensimmäinen kansallismielinen haastateltava on itsensä kehittämiseen keskittynyt aktiivi, Magnus. Magnus vierailee Sollin kanssa paikallistuotettua ruokaa myyvässä liikkeessä maaseudulla. Magnuksen kohtaaminen on selkeästi yllättävää toimittajalle, sillä Magnuksen optimismi ja energisyys ovat täydessä ristiriidassa vihantäyteisen rasistin kuvan kanssa, jonka media on kansallismielisistä luonut.

Jaksossa varsin huvittavaa oli se, että Magnus sai opettaa modernia naista laittamaan ruokaa. Myöhemmin ruokailun yhteydessä haastattelija joko esittää tai on oikeasti yllättynyt, miksi Magnus ei halua puhua uskomuksistaan avoimesti.

Jokainen, joka on ollut missään kosketuksissa kansallismielisen kentän kanssa, ymmärtää, miksi omista uskomuksista puhuminen voi olla tietyissä olosuhteissa vaarallista. Esimerkiksi doksaaminen, eli henkilötietojen levitteleminen netissä, on varsin yleinen keino kansallismielisten hiljentämiseksi. Doksaaminen ei kuitenkaan ole pahinta, mitä kansallismieliselle voi tapahtua. Myös fyysinen väkivalta ja omaisuuden tuhoaminen ovat osa rotumme vihollisten toimintakirjoa, vaikka niiden ei tulekaan olla tekosyitä olla passiivinen.

Haastateltavan vaihduttua jaksossa on lyhyt tietoisku eri termien merkityksistä. Patriotismi ja nationalismi selitettiin kohtalaisen hyvin, mutta kansallissosialismi selitettiin puutteellisesti. Kansallissosialismi pyrkii lyhyesti selitettynä luomaan terveen ja ihmisille lajityypillisen yhteiskunnan. Kansallissosialismi ei varsinaisesti liity marxilaiseen sosialismiin, mutta se taistelee työväenluokan oikeuksien puolesta, sillä se näkee työväen kansakunnan selkärankana toisin kuin monet porvarilliset liikkeet. Kansallissosialismi kieltää myös humanismin, ja näkee sen sijaan ihmisen osana luontoa ja tasavertaisena muun luomakunnan kanssa.

Toinen harhaanjohtava kohta dokumentissa tulee, kun haastateltava mainitsee, että ”nationalistin on oltava valmis väkivaltaan”. Haastattelija ei kysy lainkaan jatkokysymyksiä, vaan siirtyy suoraan Sørensenin haastatteluun, jossa puhutaan ”yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta väkivallan keinoin”.

Valtaosa ihmisistä on valmiita väkivaltaan oikeassa tilanteessa. Oikeaan kontekstiin asetettuna lainaus ei olisi lainkaan shokeeraava. Enemmistö esimerkiksi perheellisistä ihmisistä olisi valmis käyttämään väkivaltaa perheensä ollessa uhattuna. Uskon, että enemmistö ihmisistä olisi myös valmiita käyttämään väkivaltaa, mikäli heidän ystäviensä kimppuun hyökättäisiin. Harva olisi edes ystävä sellaisen ihmisen kanssa, joka ei puolustaisi heitä väkivaltatilanteessa.

Dokumentti myös altistaa haastateltavan doksaamiselle ottamalla pätkän hänen pitämästä toripuheestaan dokumenttiin. Nyt kuka tahansa, joka on sattunut näkemään toripuheen, voi levittää hänen identiteettinsä nettiin. Kiitos Martha! Lienee turhaa sanoa, mutta puhepätkä oltiin irrotettu täysin kontekstista.

Haastattelun loputtua dokumentti antaa kansallismielisille pisteet Active Club ‑toiminnan laajuudesta. Ainut mainitsematta jäänyt asia dokumentissa on se, että Active Clubit korostavat urheilun ja kamppailun lisäksi myös kirjapiirejä ja muuta sivistystoimintaa. Eli kyseessä ei siis missään nimessä ole ”natsien tappelukerho” vaan kansallismielisille suunnattu itsensäkehittämistoiminta.

Active Club ‑osiossa dokumentti riskeeraa haastateltavan anonymiteetin uudestaan. Magnuksen kerrottua puhelimessa vastapuolen osoittamasta uhasta, Solli tiedosti hänen huolensa aiheelliseksi, mutta tämä ei tietenkään estänyt häntä lisäämästä tulenarkaa materiaalia dokumenttiin.

Samassa osiossa dokumentti paljastaa GYM XIV:n päämajakaupungin ja väittää Suomen hallituksen kieltäneen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen suomalaisen haaran ”väkivaltaisuuksien takia”. Vastarintaliike kiellettiin Suomessa tosiasiassa ”demokratian vastaisia arvoja ajavana” ja ”hyvän tavan vastaisena järjestönä”. Yksittäiset jäsenten mahdollisesti suorittamat rikokset eivät myöskään ole pätevä syy lakkauttamiselle, sillä samalla esimerkiksi useat järjestäytyneeksi rikollisuudeksi tuomioistuimissa luokitellut prosenttijengit toimivat edelleen Suomessa täysin avoimesti. Oikeuskäytännön perusteella nationalismi on Suomessa vakavampi rikos kuin palkkamurhat ja huumekauppa.

Dokumentin lopussa mainitaan suojelupoliisin seuraavan Active Clubilaisia, vaikka toimintaan ei liity yhtä ainuttakaan väkivallan tekoa. Dokumentti myöntää, että terroristi Philip Manshausenin hakemus Vastarintaliikkeeseen oltiin evätty, mutta dokumentti syytti silti Vastarintaliikettä terroriteosta. Ensimmäinen jakso loppuu, kun toimittajalle annetaan lupa osallistua White Boy Summer ‑festivaaleille Suomessa.

Active Club Aktivismi Kansallismieliset Kansallismielisyys Kansallisradikalismi Lukijan mielipide Mediakritiikki Pohjoismaat Pohjoismainen Vastarintaliike Politiikka Valtamedia Yleisradio

Keskustelu

Ei kommentteja

Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.

Vastaa

Kommentit julkaistaan viiveellä eivätkä näy heti.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi