Täydellinen raha, Osa 5: Dystooppinen vallankäytön väline

Bitcoin ei ole kuin muut kryptovaluutat. Sillä toisin kuin bitcoin joka luomisensa jälkeen vain annettiin maailmalle, niin sitä vastoin taas monet muut kryptovaluutat (joita on yli 20 000) ovat luomiensa tahojen täydellisessä kontrollissa. Nämä kontrolloidut kryptovaluutat ovat myös aika ajoin osoittautuneet pelkiksi pyramidihuijauksiksi, jossa kyseisen kryptovaluutan luonut taho pyrkii tuolla luomuksellaan ainoastaan taloudellisen voiton tekemiseen.

Monen muun kryptovaluutan (paitsi bitcoinin) tapauksessa ihminen on siis viime kädessä täydessä kontrollissa esimerkiksi siitä, paljonko kyseistä kryptovaluuttaa tullaan luomaan kuin myös siitä milloin tuo luominen tapahtuu. Tämän johdosta nämä toimijat operoivatkin monetaarisesta näkökulmasta tarkasteltuna siis täsmälleen samalla periaatteella kuin fiat-rahan luovat keskuspankit, joilla on luonnollisesti myös täysi kontrolli painamastaan rahasta.

Ratkaiseva ero

Itse asiassa ainoa yksityiskohta joka erottaa kontrolloidun kryptovaluutan fiat-rahasta on se, että kontrolloidun kryptovaluutan luoneella yksityisellä taholla ei ole takanaan väkivaltakoneistoa, jonka avulla se kykenisi pakottamaan tämän luomuksensa yleisesti hyväksytyksi vaihdon välineeksi. Ihmisen kontrolloimat kryptovaluutat ovat siis käytännössä katsoen fiat-rahaa, joilta vain puuttuu väkivaltamonopolin tuoma voima taustaltaan ja täten ne joutuvatkin pakottamisen sijaan pikemminkin houkuttelemaan käyttäjiä ekosysteemeihinsä.

Mutta pohjimmiltaan niin kontrolloitu kryptovaluutta, kuin myös perinteinen fiat-raha ovat siis molemmat täysin alistettuja ihmisen mielivallan oikuille. Historia myös opettaa tehokkaasti sen että ihmisen kontrolloidessa suvereenisti rahan painamista, myös väärinkäytökset ovat lopulta vain ja ainoastaan ajan kysymys.

Bitcoin kuitenkin eroaa edukseen muista kryptovaluutoista, sillä sen operointi on täysin vapaa ihmisen korruptoivasta kosketuksesta. Tämän kriittisen eron johdosta, jotkut tahot eivät edes suostu niputtamaan bitcoinia tuon sateenvarjotermin ”kryptovaluutta” alaisuuteen. Tämän lisäksi näille bitcoinin vanavedessä ilmestyneille kryptovaluutoille on myös keksitty uusi, ei niin mairitteleva yleisnimitys: ”shitcoin”. Termi joka tuskin kaipaa suomennosta.

Keskuspankkien tekopyhyys

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde on varmasti yksi tunnetuimmista kryptovaluuttojen vastustajista. Lagarden itsensä mainitsemia syitä kryptovaluutan vastustamiselle on mm. se että hänen mukaansa kryptovaluutoilla ei ole minkäänlaista arvoa, kuin myös se että hänen poikansa menetti noin 60 % kryptosijoituksistaan.

Itse en tiedä minkälaisia kauppoja Christine Lagarden poika on tehnyt, mutta olen hänen kanssaan ehdottomasti samaa mieltä siitä että useimman kryptovaluutan (muun kuin bitcoinin) arvonsäilömispotentiaali, on aiemmin mainituista perustavanlaatuisista syistä johtuen vähintäänkin arveluttava.

Tosin keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde unohti mainita sen että myös heidän luomaltaan fiat-rahalta puuttuu itseisarvo kokonaan, eikä se siten eroa käytännössä millään tavalla näistä hänen parjaamistaan yksityisen tahon kontrolloimista kryptovaluutoista. Tämän lisäksi näyttää myös siltä, että joko Christine Lagarden asiantuntemus tai vaihtoehtoisesti rehellisyys ei yksinkertaisesti riitä tekemään pesäeroa bitcoinin sekä muiden kryptovaluuttojen välillä.

Myös keskuspankit luovat oman kryptovaluuttansa

Näistä Euroopan keskuspankin pääjohtajan kryptovaluuttoja vastustavista kommenteista huolimatta, keskuspankit menivät ja loivat ikioman kryptovaluuttansa nimeltä Central Bank Digital Currency tai CBDC. Näyttääkin siis siltä että Christine Lagarden ongelma kryptovaluuttojen kanssa liittyikin lähinnä siihen, että nämä yksityiset tahot alkoivat lyömään lusikkaansa keskuspankkien soppaan luomalla ikiomat pyramidihuijauksensa fiat-rahan rinnalle.

Keskuspankit ovat kuitenkin ajan saatossa, sekä kilpailun kovetessa oppineet ymmärtämään lohkoketjuteknologian tarjoamat mahdollisuudet myös kontrollin sekä urkinnan saralla. Ei siis ole mikään ihme että keskuspankkien luoma kryptovaluutta tai ”digitaalinen euro” on ollut kehitteillä nyt jo useamman vuoden, ja ainakin näillä näkymin on ainoastaan ajan kysymys milloin se alkaa pikkuhiljaa korvaamaan tätä nykyistä ei-niin-digitaalista euroamme.

Valvontaa ja kontrollia

Lohkoketjuteknologiaan perustuva digitaalinen euro takaisi viranomaisille lähestulkoon rajattomat mahdollisuudet kontrolloida kansalaisten rahankäyttöä. Digitaalisen euron avulla viranomaisilla tulisi siis olemaan täydellinen kontrolli siitä mitä kansalainen voi ostaa, paljonko‑, ja milloin hän voi sitä ostaa, kuin myös esimerkiksi siitä paljonko hän voi rahaa ylipäätään kerralla omistaa.

Näitä rajoitteita voitaisiin myös panna täytäntöön automaatiolla jo maksutapahtumien tasolla, eikä viranomaisten suorittamia manuaalisia toimenpiteitä vaadittaisi kuin korkeintaan jo voimassa olevien rajoitusten mahdolliseen ja tapauskohtaiseen purkamiseen.

Rajoitteiden ajavana taustatekijänä toimisi tietenkin valtaeliitin poliittisten intressien lisäksi myös mahdolliset koronan kaltaiset kriisit tai ”kriisit”. Keskuspankkien luoman digitaalisen fiat-rahan tapauksessa, vain ja ainoastaan mielikuvitus on siis rajana sille miten paljon kontrollia se valtaeliitille tarjoaakaan.

Tämän totaalisen kontrollin lisäksi, viranomaiset kykenisivät tuon täysin digitaalisen euron avulla kaivamaan lohkoketjuista esiin myös yksittäisen kansalaisen koko rahankäyttö historian, täten myös tietäen heistä kaiken.

Esimerkkiä Kiinasta

Kiina oli ensimmäinen maa, joka ylipäätään käytti tuota väkivaltamonopolin takaamaa ja vailla itseisarvoa olevaa fiat-rahaa yleisenä vaihdon välineenä jo noin 1000 ‑luvulla jaa. Kenellekään ei siis varmaankaan tule yllätyksenä se, että tuo sosiaalisen luottoluokitusjärjestelmän ihmemaa eli Kiina on itse asiassa myös tämän täysin digitaalisen fiat-rahan (CBDC) kehityksen edelläkävijä, julkaisemalla oman täysin digitaalisen yuaninsa jo vuonna 2021.

Eittämättä täydellisen kontrollin saavuttaminen kansalaisten rahavarannoista, tulee tästä eteenpäin olemaan jokaisen steroideilla pumpatun holhousvaltion ykkösprioriteetti. Varmasti siksi myös rapakon toisella puolella holhousvaltioksi pyrkivän Yhdysvaltain lainsäätäjät ovat jo ääneen suositelleet sitä, että Yhdysvallat alkaisi pikimmiten tutkimaan mahdollisuuksia siirtyä täysin digitaaliseen dollarin käyttöön.

Syy tälle ”väistämättömälle kehitykselle” on heidän mukaansa siinä, että Yhdysvaltojen on yksinkertaisesti pakko kyetä kilpailemaan Kiinan kanssa. Tosin sanoen, demokraattisen ja ”vapaan maan” lainsäätäjät haluavat siis kilpailla sosialistisen Kiinan kanssa siitä, kumpi kykeneekään ottamaan tiukemman otteen kansalaisistaan.

Bitcoin vs. digitaalinen keskuspankkiraha (CBDC)

Kriittinen ero näiden digitaalisten eurojen sekä bitcoinin välillä on siis siinä että toisin kuin bitcoin jota ei hallitse mikään entiteetti, niin digitaaliset eurot taas sen sijaan ovat tiukasti sen luoneen tahon eli keskuspankin hallinnassa.

Siinä missä bitcoin on hajautettu, läpinäkyvä, ja kaikille avoin rahasysteemi jonka käyttö ei vaadi keneltäkään lupaa ja joka takaa kaikille mahdollisuuden omistaa ja siirtää omaisuutta turvallisesti. Niin sitä vastoin taas keskuspankkien luomat digitaaliset fiat-rahat ovat tiukasti keskitetty, läpinäkymätön ja luvanvarainen rahasysteemi, jonka kontrollointi mahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat, ja jossa ylintä auktoriteettia käyttävällä taholla on valta vaikka kokonaan evätä yksilöltä oikeudet ansaitsemaansa rahaan käytännössä minä hetkenä hyvänsä.

Paitsi että tämä keskuspankkien luoma digitaalinen fiat-raha on urkinnan sekä kontrollin saralla todellinen Graalin malja, niin sen lisäksi sitä vaivaa myös aivan kaikki fiat-rahaa perinteisesti vainoavat ongelmat. Kuten esimerkiksi se että sitä voidaan loihtia käytännössä rajattomat määrät lisää tyhjästä, joka tietenkin tuhoaa jo olemassa olevan digitaalisen fiat-rahan arvoa. Täysin digitaalisen euron arvon säilömisominaisuudet ovat siis aivan yhtä huteralla pohjalla, kuin on myös nykyisen ei-niin-digitaalisen euronkin ominaisuudet.

Suurin vallananastus koko ihmiskunnan historiassa

Läpi historian valtaa pitävät tahot ovat kyenneet takavarikoimaan kansalaisiltaan aivan kaiken aina karjasta maantyöstövälineisiin, tai vaikka koko maatilasta aina kulta- ja käteisvarantoihin asti. Bitcoin on ensimmäinen omaisuusluokka koko ihmiskunnan historiassa joka antaa tavalliselle kansalaiselle ainakin teoreettisen mahdollisuuden omistaa jotakin arvokasta, johon potentiaalisesti vihamielinen valtio ei voi ainakaan kovin helpolla päästä käsiksi.

CBDC:t eli digitaaliset eurot taas sitä vastoin ovat valtaeliitin uusin ase kansalaisiaan vastaan, jonka avulla ne pyrkivät ylläpitämään ja tietyssä mielessä jopa laajentamaan tätä heidän historiallista takavarikointi ”oikeuttaan” sekä yleistä kontrollia kansalaisistaan.

”Mutta olen kuullut että bitcoin ei olisi luontoystävällinen?”

Keskuspankkien luomasta velkataloudesta voimansa, kuin myös agendansa ammentava valtamedia on jo vuosia käynyt pienimuotoista propagandasotaa bitcoinia vastaan. Erityisen sitkeässä ovat olleet väitökset joiden mukaan bitcoinin louhinta, eli siis bitcoinin tietoverkon ylläpitäminen kuluttaa liikaa sähköä ja täten se ei olisi ympäristöystävällinen ratkaisu.

Herää vain kysymys että toimivatko nykyisen fiat-rahaan perustuvan pankkijärjestelmän ylläpitämiseen vaaditut, ja ympäri maailmaa sijaitsevat lukemattomat finanssialan rakennukset tietokoneineen sekä muine turvajärjestelyineen sitten kokonaan ilman sähköä? Kysymys on täysin validi siitä yksinkertaisesta syystä johtuen, että bitcoinin tapauksessa sen haltija toimii itse omana pankkinaan eikä ulkoisille pankkijärjestelmille ole tällöin yhtään mitään tarvetta.

Kulutuskulttuurin vaikutukset ja ympäristöön

Arvioiden mukaan bitcoinin sähkönkulutus on alle 0,1% koko maapallon sähkönkulutuksesta. Myönnettäköön että itse en ainakaan ole minkään asteinen asiantuntija mitä tulee ympäristöasioihin. Mutta voisin siitä huolimatta ainakin kuvitella että tuo bitcoinin alle 0,1% maailmanlaajuinen sähkönkulutus kuitenkin kalpenee niiden tuhojen rinnalla, mitä inflaatiomaisen ja ”taloutta stimuloivan” fiat-rahan luoma kulutuskulttuuri on maapallolle eittämättä aiheuttanut.

Kokonaiskuvaa siis katsottaessa, ainakin allekirjoittaneen mielestä olisi melko typerää tai suorastaan jopa epärehellistä väittää, että tuhlaamiseen ja siten myös jatkuvaan taloudelliseen kasvuun pakottava keskuspankkien luoma inflaatiomainen fiat-raha (joka siis myös vaatii sähköä toimiakseen), olisi muka jollain tavalla bitcoinia ympäristöystävällisempi ratkaisu.

Valtamedian kaksinaismoralismi

Mikäli esimerkiksi valtamedia siis todella haluaisi pitää ympäristön puolia, tulisi sen bitcoinin sähkönkulutuksen (kuin myös monen muun turhanpäiväisen asian) sijaan pauhata pikemminkin tätä nykyistä tuhlaamiseen kannustavaa kulutuskulttuuria vastaan, jota nämä keskuspankit luomallaan inflaatiomaisella fiat-rahallaan tietoisesti ylläpitävät.

Tämän kaltaiset epäloogisuudet valtamedian sekä muiden valtastruktuureiden ympäristönsuojelussa todistaakin aukottomasti sen, kuinka ympäristönsuojelu on nykyisessä muodossaan pitkälti ainoastaan eliitin käyttämä poliittinen ase, jonka avulla keskuspankkien ylivaltaa ylläpidetään, ja jolla kansojen kuin myös yksittäisten kansalaisten oikeuksia sekä omavaraisuutta pyritään jatkuvasti polkemaan.

Bitcoin tasapäistää oikealla tavalla

Bitcoin on siinä mielessä suuri tasapäistäjä että sille on täysin yhdentekevää oletko sinä keskuspankin pääjohtaja vaiko tavallinen kansalainen, sillä molemmissa tapauksissa sen lahjomaton koodi myöntää sinulle vallan kontrolloida vain ja ainoastaan sitä määrää bitcoinia, joka sinun bitcoin lompakostasi löytyy.

Koska keskuspankit ovat kuitenkin historian saatossa tottuneet kontrolloimaan omien lompakoidensa lisäksi myös kaikkien muidenkin lompakoita, niin tämän takia he luonnollisesti kokevat bitcoinin pikemminkin uhkana kuin mahdollisuutena. Artikkelisarjan seuraava ja samalla myös viimeinen osa pyrkii kuvailemaan sitä, kuinka rahan ominaisuudet vaikuttavat koko yhteiskunnan toimintaan.

Lue myös sarjan aiemmat osat:

Täydellinen raha, Osa 1: Väkivaltastandardi
Täydellinen raha, Osa 2: Petollinen pääoma
Täydellinen raha, Osa 3: Hyödykerahat
Täydellinen raha, Osa 4: Digitaalinen vs. fyysinen