Bitcoin ei kullan tavoin ole minkään tahon hallinnassa, eikä sen taustalla siten ole mitään eksklusiivista ryhmittymää joka oletusarvoisesti hyötyisi millään tavalla sen adoptoimisesta vaikkapa maailman varavaluutaksi. Myös toisin kuin esimerkiksi pankin kautta ostettujen osakkeiden sekä rahastojen tapauksessa, bitcoineja sekä kultavarantoja ei voi menettää kolmannen osapuolen konkurssin myötä.
Bitcoin on myös yhtä harvinaista, tai tietyssä mielessä jopa harvinaisempaa kuin kulta. Sillä siinä missä kultaa voidaan löytää aina lisää maapallolta (tai tulevaisuudessa vaikka maapallon ulkopuolelta), niin sen sijaan bitcoinin maksimimäärä tulee aina olemaan 21 miljoonaa bitcoinia. Yksi bitcoin on siis yksi bitcoin nyt, huomenna ja ikuisesti. Eli toisin kuin esimerkiksi Yhdysvaltain dollari jossa yksi sadan vuoden takainen dollari vastaa peräti yhdeksää tämän päivän dollaria.
Ihmisen luomaa arvoa
Ensimmäistä kertaa asiaa pohtivan on varmasti vaikea ymmärtää sitä, kuinka ihmisen luoma ja täysin virtuaalisessa muodossa toimiva hyödyke eli bitcoin, voisi kaikesta huolimatta mitenkään haastaa fyysistä alkuainetta nimeltä kulta. Sillä paitsi että kulta on toiminut vaihdon välineenä sekä arvonsäilyttäjänä jo tuhansien vuosien ajan, niin tämän lisäksi ihmiskunta on historian saatossa käyttänyt kultaa luodessaan kaikkea aina koruista tietokoneisiin asti.
Me olemme luoneet kullasta uskonnollisia artefakteja ja jopa valtaistuimia, kuin myös käyttänyt sen hyvää muovautuvuutta sekä kemiallista inaktiivisuutta hyödyksemme rakentaessamme elektronisia laitteita kuten älypuhelimia. Mutta vaikka jokin asia on bitcoinin tapaan alusta loppuun ihmisen luoma, niin se ei suinkaan tarkoita sitä etteikö se voisi olla äärettömän arvokas.
MicroStrategyn perustajan Michael Saylorin ajatuksia bitcoinista parafraasatakseni: Maailmasta löytyy paljon esimerkkejä jossa vaikkapa ihmisen luoma taulu on ainutlaatuinen, mahdoton kopioida, ja vieläpä mittaamattoman arvokas. Mutta toisin kuin vaikkapa Picasson maalaus josta et voi vain ostaa pientä osaa säilöäksesi siinä omaisuuttasi, niin sitä vastoin taas bitcoinia voi omistaa vaikka 0,00000001 BTC:n verran.
Bitcoinin puolesta löytyy myös astetta virallisempi perustelu. Sillä U.S Commodities Trading Future Commission tai CFTC nosti bitcoinin samalle tasolle kullan kanssa, myöntäen myös sille virallisen hyödykkeen statuksen (commodity).
Aitouden varmentaminen
Maaliskuussa 2023 tapahtui melko hurja mutta toisaalta varsin odotettu käänne, jossa maailman suurin ja arvostetuin uuden kaivetun kullan prosessoija Perth Mint jäi kiinni yrittäessään myydä jatkettua kultaa Kiinan valtiolle. Ellei kullanostaja siis kouluta itsestään asiantuntijaa joka kykenee erottamaan kullan epäpuhtaudet, niin on hänen tällöin ainoastaan luotettava toisen osapuolen sanaan siitä, että hänen ostamansa / kauppojen yhteydessä saamansa kulta on todellakin puhtainta 24 karaatin kultaa.
Nokkelimmat bitcoin sijoittajat irvailivatkin kyseisen tapauksen olevan 9 miljardin mainos bitcoinille, jota on mahdoton väärentää tai laimentaa jatkamalla sitä epäpuhtauksilla, ja jonka aitous varmennetaan puolueettoman prosessin toimesta automaattisesti.
Kulta vaihdon välineenä
Vaikka artikkelisarjan ensimmäisessä osassa mainittu, Bretton Woodsissa lukkoon lyödyn kultastandardin kaltainen systeemi toimii periaatteessa paperilla mainiosti, niin käytännössä se toimii vain ja ainoastaan niin kauan kuin kaikki osapuolet pitävät kiinni tuosta sopimuksesta. Kultastandardin heikkoudeksi koituukin siis vääjäämättä inhimillinen tekijä, jolla on viime kädessä täydellinen kontrolli rahan painamisesta suhteessa kultavarantoihin.
Fyysisen kullan käyttö suoraan yleisenä vaihdantavälineenä on myös ongelmallista. Sillä historia opettaa kuinka kultarahan liikkeelle laskeva taho on monesti pihtaillut kullan käytössä, päätyen jatkamaan sitä halvemmilla metalleilla ja täten aiheuttaen rahan arvon menetystä. Fyysisen kullan käytössä ongelma on siis täsmälleen sama kuin paperirahan arvon takaavassa kultastandardissa, kuin myös nykyisessä fiat-rahaan perustuvassa järjestelmässäkin: ihminen on lopulta täydessä kontrollissa rahan luomisesta.
Myös esimerkiksi internetin kehitys yleiseksi kauppapaikaksi ei olisi ollut mitenkään mahdollista, mikäli käyttämämme raha ei olisi muovaantunut fyysisistä kolikoista ja seteleistä pääsääntöisesti digitaaliseen muotoon. Yhteiskuntamme kehitys on siis ainakin jossain määrin suoraan sidottu myös käyttämämme rahan ominaisuuksiin. Täten siis kirjaimellisesti antiikin aikaisen keksinnön, eli fyysisen vaihdon välineen käyttöön palaaminen tarkoittaisi ainakin osittain paluuta myös muihin antiikin aikaisiin menetelmiin, joka taas olisi täysin luonnoton tila jatkuvaan kehitykseen pyrkivälle ihmiskunnalle.
Tällä internet-aikakaudellamme, fyysisen kullan lähettäminen sekä sen aitouden varmentaminen hidastaisi siis tarpeettomasti ostoprosessia. Myös suurten kultamäärien siirtäminen esimerkiksi valtioiden välisten kaupankäynnin ohella, on logistisista sekä turvallisuussyistä johtuen jo itsessään erittäin kallista kuin myös vaivalloista puuhaa.
Voiko kullan teollinen käyttö taata sen arvon säilymisen?
Koska bitcoinilla ei edes ole fyysistä olomuotoa, eikä sillä muutenkaan ole yhtään mitään muuta funktiota kuin toimia monetaarisena vaihdon välineenä, niin täten myös bitcoinin koko hinta koostuu ainoastaan sen monetaarisista ominaisuuksista. Mutta on arvioitu että myös kullan hinnasta peräti 95% tulisi pelkästään sen monetaarisesta statuksesta, ja että itse asiassa vain noin 5% kullan hinnasta tulisi varsinaisesti sen fyysisistä ominaisuuksista eli teollisesta käytöstä.
Mikäli tuo arvio on edes lähellä totuutta, tarkoittaisi se sitä että kullan hinta romahtaisi mikäli se menettäisi monetaarisen statuksensa. Tietenkin mikäli bitcoin menettäisi monetaarisen statuksensa, tulisi sen hinta painumaan pyöreään nollaan. Mutta pointtina tässä on nyt se että pelkkä teollinen käyttö ei voi taata kullan hinnan pysymistä nykyisellä tasolla. Sen sijaan molempien edellä mainittujen hyödykerahojen arvon säilyminen, on siis täysin riippuvaisia niiden monetaarisesta statuksesta, jotka vapaat markkinavoimat ovat niille suoneet.
Sivuhuomiona mainittakoon että fiat-rahan arvo sen sijaan säilyy vain ja ainoastaan niin kauan, kuin sen liikkeelle laskenut taho pysyy voimissaan. Koska valtaa pitävät tahot tuppaavat ajan saatossa vaihtumaan, niin tämän takia esimerkiksi kulta on monetaarisen historiansa aikana nähnyt useammankin liikkeelle lasketun ”virallisen rahan” nousun sekä tuhon. Historiallisesta näkökulmasta asiaa katsottuna, on siis paljon turvallisempaa luottaa vapaiden markkinoiden määrittelemään arvoon kuin valtaapitävien ‑määräämään- arvoon.
Kullan historia on täynnä takavarikointeja
Lukija varmasti muistaa antamani esimerkin yhdysvaltalaismiehestä, joka 1920 ‑luvulla osti itselleen kultaa kokonaisella vuoden keskiverto palkallaan ja jätti näin jälkipolvilleen noin yhdeksän vuoden keskiverto palkan edestä omaisuutta tämän päivän dollareissa mitattuna. Tuossa esimerkissä piilee kuitenkin sellainen ongelma, että kansalaisten omistama kulta on historiansa aikana päätynyt useasti valtioiden takavarikoimaksi.
Viimeisin esimerkki kullan takavarikoimisesta länsimaissa taitaa olla vuodelta 1933 kun ”vapaan maailman johtaja” eli Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt (yksi Yhdysvaltain rakastetuimmista presidenteistä muuten) julisti kullan omistamisen liittovaltiota vastaan tehdyksi rikokseksi. Esimerkkimme yhdysvaltalaismies olisi siis joko joutunut luopumaan kultasijoituksistaan, tai vaihtoehtoisesti riskeerannut jäävänsä kiinni liittovaltiota vastaan tehdystä rikoksesta.
Vaikkakin kullan piilottaminen on aina mahdollista, niin siitäkin huolimatta sen fyysinen olomuoto luo siis tässäkin suhteessa omistajalleen pikemminkin ainoastaan hankaluuksia, jotka on tavalla taikka toisella kyettävä ratkaisemaan. Myöskään kullan likvidoiminen käteiseksi ei käy aivan silmänräpäyksessä, eikä arvometalleja ostavat tahot edes yleensä suostu maksamaan kullasta sen hetkistä markkinahintaa.
Bitcoinit on mahdollista säilyttää päässä
Bitcoin kuitenkin ratkaisee tuon kultaa vaivaavan ongelman luottamalla säilytyksessään niin kutsuttuun Seed Phraseen. Kyse on siis pohjimmiltaan salasanapohjaisesta ratkaisusta, joka koostuu 12–24 sanasta jotka bitcoinin omistaja voi kirjoittaa ylös tai vaikka halutessaan opetella ulkoa.
Mikäli bitcoinin omistaja opettelee salasanansa ulkoa, voi hän poistua bitcoiniin vihamielisesti suhtautuvasta maasta kävelemällä tullin läpi vaikka Aatamin asussa ja kohdemaahansa päästyään, on hänellä koko bitcoin omaisuutensa kontrollointi lähimmän älylaitteen päässä itsestään.
Johtopäätelmä
Paitsi että bitcoinia on käytännössä katsoen mahdoton väärentää, niin sen lisäksi se kykenee myös vaivattomasti liikkumaan pitkiä matkoja yli vuorten ja valtamerten. Bitcoin kykenee myös silmänräpäyksessä pilkkoutumaan sataan miljoonaan osaan ja palautumaan jälleen yhdeksi kokonaisuudeksi, varmistaen näin transaktioiden helppouden.
Itse asiassa bitcoinilla näyttäisi tuon täysin virtuaalisen olomuotonsa johdosta olevan ainoastaan yksi luontainen heikkous kultaan verrattuna, ja se on että se vaatii toimiakseen sähköä, internetin, sekä älylaitteen. Kun siis jokin edellä luetelluista asioista poistetaan kuvioista, tulee bitcoinin siirtämisestä tällöin mahdotonta. Bitcoinin heikkous ainakin kultaan verrattuna on siis sen täydellinen riippuvaisuus paitsi sähköverkon säilymisestä, niin sen lisäksi se on myös täysin riippuvainen digitaalisen infrastruktuurin eli internetin säilymisestä.
Tosin mainittakoon myös että internetin, sähkön, ja / tai älylaitteen menettäminen ei tietenkään tarkoita sitä että bitcoinin omistaja menettäisi myös virtuaalivaluuttansa. Vaan se tarkoittaa ainoastaan sitä että niiden hallinnoimisesta on tullut (ainakin tilapäisesti) mahdotonta.
Bitcoinin heikkoudeksi (joskaan ei välttämättä pysyväksi sellaiseksi) voidaan laskea myös se fakta, että se ei ole hintakäyttäytymisensä puolesta vielä täyttänyt kaikkia niitä kovia odotuksia, jotka sen tulisi näiden erinomaisten monetaaristen ominaisuuksiensa puolesta ehdottomasti täyttää. Tarkoitan tällä siis sitä että siinä missä esimerkiksi kullan hinta elää käytännössä täysin omaa elämäänsä osakemarkkinoista riippumatta, niin sitä vastoin taas bitcoinin hinta korreloi aika ajoin vielä erittäin vahvastikin osakemarkkinoiden hintaheilahteluiden kanssa.
Myös koska kryptovaluutat ovat vielä verrattain nuori omaisuuserä luokka, niin tämän johdosta investointialan suuret pelaajat kykenevät melko helposti manipuloimaan bitcoinin hintaa. Tämän johdosta sijoittajat käsittelevätkin bitcoinia siis edelleen pikemminkin riskisijoituksena kuin pitkän aikavälin arvonsäilyttäjänä, vaikkakin sen luontaiset ominaisuudet ovat lähempänä jäljempänä mainittua.
Lopuksi haluan vielä muistuttaa lukijaa siitä että artikkelisarjalla on ainoastaan informatiivista arvoa, eikä sen tarkoitus ole suinkaan tarjota lukijalle taloudellisia neuvoja. Se että kannattaako kultaa ja / tai bicoinia omistaa, jääköön siis lukijan itsensä päätettäväksi. Jokainen tehköön omat taloudelliset päätöksensä ja kantakoon niistä myös itse vastuun. Seuraavassa osassa tutkimme hieman keskuspankkien luomaa ”vaihtoehtoa” bitcoinille.
Lue myös sarjan aiemmat osat:
Täydellinen raha, Osa 1: Väkivaltastandardi
Täydellinen raha, Osa 2: Petollinen pääoma
Täydellinen raha, Osa 3: Hyödykerahat
Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.
Tolkutonta Muistelua
Voi vittu joku atk raha
Käytännöllisyys
Täytyy sanoa että tämä oli paras teksti bitcoinin puolesta pitkään aikaan. Se ei ollut objektiivinen, mutta hyvä sikäli että se toi laajemmin esille uhat ja mahdollisuudet sekä perustiedot.
Näiden bittirahojen ainoita ongelmia on se että niillä ei voi maksaa jokapäivisessä elämässä. Joku jo varmasti sanoo että ”Voihan ne kytkeä pankkikorttiin”, mutta juuri sitä minä en halua. Haluan että bittirahalla olisi ihan oma pankkikortti, jonne pankit eivät pääsisi tarkastelemaan tilejä ja tilisiirtoja. Vai mitä luulitte? Antavatko pankit kytkeä bittirahan pankkikorttiin ilman että saavat oikeuden bittipuolelle?
No, minulla on rahaa. Ja kunnes kohdallani tulee parempi maksuväline kuin se, käytän rahaa.
…niin… yksi bittirahaha on markka. Sekin luotiin aikoinaan.
Seppo Lehto oikea Suomen vapaussoturi
Kullanhintahan kuten muutkin arvot ovat ulosmyyntihintoja, ei sisäänostohintoja 😉 aina. Pitäähän sen sisäänostajan saada tuottoa on sitten kyse mistä vaan 😉
Seppo Lehto #Laukkuryssän poika 😉
https://Ajan-Suunta.blogspot.com
Minultakin kyselty Karjala lippisten myyntiä ja tarjottu mobile payta. Todennut että vain käteinen käy 😉
Hema
Yksi suurimmista – ei toki ainoa – syistä rooman kaatumiseen oli juuri se , että he alkoivat jatkaa aureliuksiaan ja sesteriuksiaan itse siinämäärin, ettei se lopulta kelvannut heidän omille (palkka-)sotilailleen. Mikä tahansa raha, jota voidaan lisätä tyhjästä (fiat) tulee kokemaan samanlaisen luottamuksen menetyksen käyttäjiltään. Se on väistämätöntä, ja HYVÄ NIIN !!!
Reilu 80% ihmisistä, joiden kanssa olen aiheesta puhunut, eivä olleet tietoisia fiat-rahasta, tai miten rahan arvo määräytyy esimerkiksi Suomessa. Mielestäni mikä tahansa maksuväline olisi parempi kuin nykyraha, ja täysin digitaalinen nykyraha on asia jota vastaan aion taistella niinkauan kuin elän. Se on täydellinen niskaote meistä (pankeille) hyödyllisistä idiooteista. Nykypankit ovat eläneet ohi hyödyllisyytensä fiat-rahan myötä, aivan kuten länsimainen lääketiede on elänyt ohi hyödyllisyytensä ”mielialalääkkeiden” ja koronapuoskaroinnin myötä. Minkään valtion ei pitäisi milloinkaan voida puuttua siviiliensä raha-asioihin. Koska niin on, on raha myös ennenkaikkea politiikkaa. Dollari on tiensä päässä, ja kaatuessaan myös euro kaatuu. Investoikaa oravakivääreihin sekä helposti säilöttäviin ravintoihin.
Vain työllä on merkitystä
Ehkä merkittävämpi kuin ”rahan jakaminen” oli Rooman kulujen kulujen jatkuva kasvu. Jossain vaiheessa vaikka provinssin koko vuosituotot olisi kannettu veroina niin mikään ei olisi riittänyt Rooman kustannuksiin. Huomaako kukaan yhteyttä EU:hun???
Ja toisaalta, jos ei ole pakko käyttää rahaa niin työ-vaihdanta on ihan kätevä maksuväline. Tunti tunnista tai työstä hyödykkeitä. Meillä oli aikoinaan sellainen kuin ”aikapankki”. Mutta se kuoli ihmisten ahneuteen. Joku arvosti työtään arvokkaammaksi kuin toisten työtä. Esim. joku joka teki videoita ja miksaili ääniä kuvitteli että hänen tuntinsa olisi kalliimpi kuin hänen joka ulkoiluttaa koiria. No, lopputulema oli se että video-/ääni-mies ulkoiluttaa itse koiransa. Jolloin se tunti on hänelle yhtä kallis.
Itse kun teen rahasta töitä niin poikkeuksetta käyn katsomassa juorukalenterista henkilön tulot. Ja hinnoittelen tuntihinnan sen mukaan. Poikkeuksetta ollaan pöyristyneitä mutta taas vähempituloiselle tuntihinta on suhteessa sama. Ja perustoimeen tulolla eläville ilmainen. Mutta että olen huomannut että mitä ”varakkaampi” sen nuukempia ovat. Usein kuvittelevat saavansa vielä ilmaiseksi koska heitä saisi käyttää referenssinä. Minä käytän mieluummin lapsiperheitä referensseinä.