Vuoden 1944 lopulla Adolf Hitlerin johtama Saksa oli vihollisten piirittämä. Liittoutuneiden ilmavoimat pommittivat siviilejä yöllä ja päivällä, ja vihollisten maavoimat etenivät Saksan maaperälle saksalaisten tehdessä kiivasta vastarintaa.
Saksan sotavoimat tekivät mitä voivat, mutta liittoutuneiden ylivoima ja verekset voimat kasvoivat päivä päivältä.
Saksalla oli ollut paperilla suunnitelmat kansalaisista kootusta vapaaehtoisesta sotajoukosta vuodesta 1925 lähtien, mutta vuonna 1944 kansalaismiliisistä tehtiin totta. Kenraali Adolf Heusingerin ideasta ja valtakunnanjohtaja Adolf Hitlerin käskystä syyskuun 25. vuonna 1944 perustettiin kansallinen vapaaehtoisten miliisi, joka sai nimen Volkssturm, Kansanmyrsky.
Volkssturm julkistettiin kolme viikkoa myöhemmin lokakuun 18. päivänä. Päivämäärällä on isänmaallisille saksalaisille symbolinen merkitys, sillä 18.10.1813 saksalaiset talonpoikaissotilaat olivat mukana voittamassa maahan tunkeutuneet Ranskan keisari Napoleonin joukot Leipzigin taistelussa.
Sivuhuomautuksena voi mainita, että Leipzigin taisteluun osallistui myös 25 000 Ruotsin armeijan sotilasta ja joukossa on epäilemättä ollut myös suomalaisia.
Taistelua puolueen alaisuudessa
Uuteen sotajoukkoon otettiin 16–60-vuotiaita vapaaehtoisia, jotka eivät vielä olleet sotavoimien palveluksessa. Volkssturm oli kansallissosialistisen puolueen alainen ja organisoima puoluemiliisi. Se toimi SS-joukkojen alaisuudessa, mutta ei ollut osa Saksan armeijaa. Kuten SS-joukot, Volkssturm ei käyttänyt perinteisiä sotilasarvoja, vaan tehtävänimikkeitä, kuten komppanianpäällikkö ja joukkueenjohtaja. Sota- ja muille invalideille sekä muuten vajaakuntoisille löydettiin myös sopivia tehtäviä esimerkiksi toimistopalveluksessa.
Volkssturmin perimmäisenä ajatuksena oli saada aatteessa vahvat kansallissosialistit mukaan miliisin joka tasolla päällystöstä miehistöön. Tämä myös onnistui. NSDAP:n värväys oli niin tehokasta, että kokonaisten työpaikkojen kaikki miespuoliset työntekijät ilmoittautuivat Volkssturmiin.
Syksyllä 1944 Saksan sotavoimat olivat saaneet useita voittoja taisteluissa, kuten torjuessaan liittoutuneiden hyökkäyksen Hollannissa ja pitäessään hallussaan Antwerpenin satamaa 85 päivän ajan, mikä hidasti vihollisten etenemistä. Nämä ja muut paikalliset menestykset kannustivat saksalaisia liittymään Volkssturmiin.
Jokainen Volkssturmin uusi sotilas vannoi julkisesti kylän tai kaupungin torilla valan puolustaa isänmaata. Nuoret, vanhat ja naiset, jotka eivät liittyneet Volkssturmiin, muodostivat rakennusosastoja, jotka kaivoivat asemia sekä rakensivat katuesteitä ja korsuja. Jokainen halukas sai olla mukana puolustamassa maata. Miliisin sotilaat saivat myös koulutuksen, jota annettiin yleensä sunnuntaisin ja iltaisin työajan ulkopuolella.
Useita aselajeja
Volkssturmin perusyksikkö oli pataljoonaa vastaava Abteilung. Jokainen Saksan 42 NSDAP:n alueellisesta osastosta kokosi vähintään yhden pataljoonan. Jokainen pataljoona merkittiin osastonsa mukaan. Esimerkiksi Volkssturmin pataljoona Abt 25⁄97, oli 97. pataljoona, NSDAP:n puolueosastosta 25. Kyseinen pataljoona oli Itä-Preussin Volkssturmin osasto.
Yhdessä pataljoonassa oli kolme komppaniaa, joissa jokaisessa oli 3–4 joukkuetta. Pataljoonien lisäksi oli erikoisosastoja esimerkiksi lääkintää varten. Volkssturmiin perusase oli kivääri, mutta militiaan kuului myös tykistöä, konekiväärejä ja erilaista panssarintorjuntakalustoa.
Pioneeri‑, lääkintä- ja muiden erikoisyksiköiden lisäksi Volkssturmilla oli myös lentävä osasto. NSDAP:n ilmailukerho Kansallissosialistiset Lentojoukot NSFK muodosti riveistään yöhävittäjätoimintaan erikoistuneen lento-osaston.
Saksa hävisi sodan, koska liittoutuneilla oli materiaalinen ylivoima. Yhdysvaltain tehtaat yhdistettynä Ison-Britannian siirtomaitten ja Neuvostoliiton mineraalivarantoihin olivat Saksalle kova pala. Volkssturmin kohdalla tämä näkyi siinä, että sille ei saatu standardisoituja välineitä. Aseet olivat usein muista maista saatua sotasaalista, ja univormuna Volkssturmin sotilaat käyttivät paljon omia vaatteitaan. NSDAP:n antamien ohjeiden mukaan Volkssturm käytti ”kaikkia mahdollisia univormuja, työvaatteita ja vettä hylkiviä urheiluvaatteita”.
Niukat resurssit
Siviiliasuisen, aseistetun henkilön saattoi Geneven sopimuksen mukaan ampua vakoilijana, joten Volkssturm värjäsi sotasaaliina saatuja vihollisen univormuja Saksan armeijan vihreäksi. Univormuja ei riittänyt kaikille vapaaehtoisille, ja moni Volkssturmin sotilas taisteli suomalaisessa malli Cajanderissa eli siviilivaatteissa ja sotilaan asemaa merkitsi vasemmassa käsivarressa oleva kankaanpala, jossa oli teksti ”Deutscher Volkssturm” ja Saksan valtakunnankotka.
Saksalaiset insinöörit suunnittelivat Volkssturmille omia aseita, kuten oman kiväärin, pistoolin ja rynnäkkökiväärin, mutta materiaalipulan vuoksi nämä aseet jäivät usein kirjoituspöydälle. Volkssturm käytti taistelussa viholliselta saatuja sotasaalisaseita ja metsästyskivääreitä. Tämä luonnollisesti merkitsi vaikeuksia ammushuollolle.
Volkssturm suojasi tärkeitä kohteita, rakensi miinakenttiä ja torjui pommitetuissa kaupungeissa tapahtunutta raunioitten ryöstelyä, mutta se oli myös oikea, taisteleva sotajoukko. Valtavirran historioitsijat ovat leimanneet sen kyvyttömäksi ja moraaliltaan heikoksi. Myös väitteitä sotarikoksista on esitetty.
NSDAP:n kansallisen miliisin sotilaat taistelivat usein raivokkaasti ja menestyksellä suojellakseen perheitään liittoutuneitten väkivallalta, varsinkin idästä tunkevien neuvostoliittolaisten. Heitä vastassa oli nuorempien miesten hyvin varustettu ja huollettu armeija, mutta Volkssturmin sotilaat olivat usein ensimmäisen maailmansodan ja Saksan siirtomaasotien veteraaneja tai karaistuja Hitler Jugendin nuoria. Volkssturm ei ollut mitätön sotavoima. Se taisteli perheittensä puolesta ja moraalisen oikeuden voimalla.
Esimerkki uskosta ja pyyteettömästä toiminnasta
Volkssturm osoitti taistelukentällä toistuvasti suurta rohkeutta ja päättäväisyyttä. Volkssturmin pataljoona 25⁄235 esimerkiksi oli taistelun alussa 400 miehen vahvuinen ja jatkoi taistelua kunnes pataljoona vahvuus oli vain 10 miestä. Küstrinin lohkolla 1945 enimmäkseen Volkssturmin yksiköistä koostuvat joukot vastustivat Puna-armeijan hyökkäyksiä kahden kuukauden ajan tammikuusta maaliskuuhun. Kaikkiaan 175 000 Volkssturmin sotilasta listattiin kaatuneiksi tai kadonneiksi sodan jälkeen.
Saksan sotaveteraaniyhdistykset eivät juuri ole muistaneet Volkssturmin aseveljiään. Miliisi oli olemassa vain puolisen vuotta, ja sen jäsenet olivat vanhempaa ikäluokkaa. Luonto harvensi nopeasti Volkssturmin veteraanien rivejä. Nuoremmat Volkssturm-veteraanit ovat vallitsevassa historiantulkinnassa pysyneet hiljaa kokemuksistaan syrjintää välttääkseen.
Saksan Volkssturm-miliisi on esimerkki pyyteettömästä toiminnasta ja uskosta oman asian oikeutukseen. Vähäisillä voimavaroilla, enemmän vaiston kuin koulutuksen avulla Volkssturm aiheutti merkittäviä tappioita Saksassa riehuville liittoutuneille. Armeija on yhtä vahva kuin on kansa sen takana.
Jokaisessa uhatussa maassa tulisi olla Volkssturmin kaltainen kansalaisten miliisi.
Partisaani ei väitä eikä takaa, että kommenttien sisältämä tieto olisi virheetöntä tai täydellistä.
Neula ja laakeri
Saksan Volkssturmhan oli rautakansleri Adolf Hitlerin versio Ruotsin Hemvärnetistä, joka puolestaan suunniteltiin rakkaan isänmaamme SUOJELUSKUNTAJÄRJESTÖN mallin mukaan. Minua muuten suuresti huvittaa kaikkien silmäätekevien toitotukset siitä miten suomettuminen on muka taakse jäänyttä aikaa kun Natoonkin ollaan oikein menossa, ja samaan aikaan Suojeluskuntajärjestö on edelleen Suomessa KIELLETTYNÄ, koska NEUVOSTOLIITTO kielsi sen syksyllä 1944 fasistisena järjestönä. Minä sanon että nykyään Suomi on todellisuudessa ihan yhtä suomettunut kuin ennenkin. Ainoa ero on että suomettumisen ilmansuuntia on tullut vuosikymmenien aikana lisää!.
Ilmari
Koska Pariisin rauhansopimus ei ole enää voimassa, ei liene estettä Suojeluskuntajörjestön uudelleen perustamiselle.
En kyllä ymmärrä mihin sitä tarvittaisiin. Meillä on jo nyt laaja reservi ja kun kohta olemme Natossa, on meillä myös vahva liittolainen.
otto suni
Volkssturm toimi suojeluskuntien tavoin, erona oli luonnollisesti kunnollisten univormujen puute ja vaikeus saada riittävän hyviä joukkueiden johtajia. Suomessa suojeluskunnat ovat myös Suomen puolustusvoimain johdon silmissä kielletty järjestö sillä Suomi on alisteinen USA:n sotilajohdolle ja aseistetut siviilit ovat vaara tuleville miehittäjille Suomessa! On syytä tietää, että USA:n demokraatit ovat yrittäneet kymmenien vuosien ajan ottaa aseet amerikkalaisilta siviileiltä ja sama systeemi on Suomessa!
society
Suojeluskunta lakkautettiin ryssien toimesta, jos uus sen kaltanen järjestö perustettaisiin antaisi se Putelle syyn hyökätä suomeen.